Näkinkujalla viiden talouden biojätteet kerätään yhteen astiaan – biokimppa kiinnostaa nyt monia

Uudistuneen jätelain myötä biojäte on lajiteltava ja kerättävä erikseen isoimmissa taajamissa. Heinäkuussa biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee koskemaan jokaista omakoti- ja paritaloasuntoa sekä vapaa-ajan asuntoa myös Joensuun keskustaajamassa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kotitaloudesta kertynyt biojäte kerätään poltettavan jätteen tavoin erilliseen jäteastiaan, jonka jätehuoltoyhtiö käy tyhjentämässä säännöllisesti.

Vaihtoehtoja biojätteen erilliskeräyksen toteuttamiseen on kolme: hankkia oma biojäteastia, kompostoida jätteet omalla tontilla kompostorissa tai kierrättää biojätteet yhdessä naapureiden kanssa eli perustaa biokimppa. Biokimpan voi perustaa maksimissaan viisi samalla alueella sijaitsevaa kotitaloutta. Biokimpassa he käyttävät yhteistä biojäteastiaa ja jakavat siitä kertyvät kulut keskenään.

Biokimppa ei suinkaan ole aivan uusi asia. Noljakassa Näkinkujalla biokimppailua on harrastettu jo kahdeksan vuoden ajan. Viiden kotitalouden yhteisestä biokimpasta Karjalan Heilille kertovat kokemuksiaan Markku Tukiainen, Hannu Härkönen sekä Liisa ja Lasse Kuivalainen.

^{Näkinkujan asukkaiden} biokimppa sai alkunsa, kun Liisa Kuivalainen ehdotti asiaa muille kuultuaan, että tulevaisuudessa erilliskeräys tulee koskemaan myös omakotitaloalueita.

– Liisa otti asian esille, ja sitten alettiin pikkuhiljaa tiedustella naapuruston kiinnostusta lähteä mukaan kimppaan, Tukiainen ja Härkönen muistelevat.

– Otin yhteyttä jätehuoltoyhtiöön ja ilmoitin kaikki kimppaan osallistuvat. Sovimme heti aluksi, että biojätelasku jaetaan kaikkien osakkaiden kesken.

Biokimppa oli Markku Tukiaisen mukaan heidän aktiiviselle naapurustolleen helppo valinta. Tukiainen kertoo, että heillä on tapana naapureiden kesken käydä muutoinkin keskusteluja pihalla kohdatessaan.

– Meillä on tapana pitää lumikola- ja haravointiparlamentteja, joissa vaihdetaan puhdetöiden lomassa kuulumisia.

Liisa Kuivalaisella on myös kertoa kätevä kierrätysniksi, joka on paperilehden lukijalla parhaillaan kädessään.

– Karjalan Heilistä saa kätevästi taiteltua biojätepussin, mutta itse ompelen pussin kasaan vielä puuvillalangalla, jolloin siitä saa vielä tilavamman.

Biokimppalaiset ovat myös huomanneet biojätteen kierrätyksestä koituneen säästöä heille.

– Poltettavan jätteen määrän pienentyessä ovat myös poltettavan jätteen tyhjennyskulut pienentyneet, kun tyhjennysvälit ovat harventuneet, Lasse Kuivalainen kertoo.

^{Markku Tukiainen} kertoo, että biojäteastialle on tärkeä miettiä sopiva paikka naapurustossa sekä valita yhteyshenkilö, joka huolehtii mahdollisesta yhteydenpidosta jätehuollon suuntaan. Hän painottaa myös yhteisten, selkeiden pelisääntöhän merkitystä biokimpassa.

– Meidän astiamme on sijoitettu niin, että aurakuski pääsee hyvin linkoamaan lumet ja jätehuollon on näppärä käydä kerran viikossa tyhjentämässä biojäteastia, Tukiainen kertoo.

– Sopikaa myös selkeästi pelisäännöt heti alussa, ettei sinne tuoda muuta kuin biojätettä. On myös olennaista kartoittaa yhdessä, minkäkokoisen biojäteastian kimppaa varten tarvitsee.

Jotkut saattavat pitää kierrättämistä hankala, sitä se ei näkinkujalaisten mielestä nykypäivänä ole.

– Enemmän taitaa kyse olla asenteesta – monihan vastustaa aluksi muutosta ihan vain muutoksen takia, Härkönen ja Tukiainen miettivät

– Kun oppii kierrättämään biojätteet, innostuu sitä helposti kierrättämään kaiken muunkin, kuten lasit ja metallit. Yksi biokimpan eduista on kulujen jakaantuminen usean kotitalouden kesken – sitä ei kannata unohtaa, Liisa ja Lasse Kuivalainen lisäävät.

^{Jäte- ja kiertotalousyhtiö} Puhaksen asiakaspalvelupäällikkö Marjo Väisänen kertoo pohjoiskarjalaisten olleen aktiivisesti liikkeellä biojätteen erilliskeräysvelvoitteen suhteen.

– Vaikka kaikille ei ole vielä saapunut edes tiedotetta erilliskeräyksen laajenemista, ovat monet perustaneet jo biokimppoja ja ilmoittaneet kompostoinnin aloittamisesta. Tuntuu, että kierrättäminen koetaan maakunnassamme tärkeäksi asiaksi – ei pelkäksi velvoitteeksi.

Mikään kiire ei Väisänen mukaan vielä ole hankkia kompostia tai pistää pystyyn biokimppaa, vaan sen ehtii tehdä hyvin keväällä, kun lumet ovat sulaneet.

– Odotamme kompostointi-ilmoituksia tai tilauksia biojätteen erilliskeräykseen liittymisestä noin kuukauden kuluessa kirjeen lähettämisestä. Sen ehtii kuitenkin tehdä hyvin myöhemminkin, varsinkin sähköisenä ilmoituksena. Pääasia on, että ilmoituksen tekee viimeistään 19.7., Väisänen kertoo.

Ihmisten kiinnostus biokimppaa kohtaan on Väisäsen mukaan lisääntynyt tämän vuoden aikana.

– Biokimpassa asiakkaita on houkuttanut kulujen jakaantumisen lisäksi helppous. Moni on kokenut biokimpan vaivattomammaksi kuin esimerkiksi kompostoinnin.

^{Mikäli naapurusto} innostuu lähtemään biokimppaan, on Väisäsen mielestä tärkeää valita ennakkoon siihen osallistuvat kotitaloudet sekä naapuruston tarpeelle sopivan kokoinen bioastia sekä tarpeen mukainen tyhjennysväli.

– Me toimitamme sitten biojäteastian ja huolehdimme sen huuhtelusta kaksi kertaa vuodessa. Asiakkaan vastuulla on valuttaa ja pakata biojäte vastuullisesti sekä huolehtia muutenkin astian yleisestä siisteydestä.

Väisänen kannustaa ihmisiä ajattelemaan kierrättämistä lakeja ja säädöksiä laajemmin.

– Mitä enemmän saamme pois biojätettä poltettavan jätteen joukosta, sitä tehokkaammin se kulkeutuu esimerkiksi biokaasuksi ja luomulannoitteeksi. Myös puhdasta poltettavaa jätettä päästään tällöin hyödyntämään tehokkaammin sähköenergian ja kaukolämmön tuotannossa.

– Lisäksi teemme tätä kautta yhdessä hyvää luonnolle – se on kierrättämisen tärkein tehtävä, Väisänen sanoo.