Moni ampumahiihtäjä kisaa hirvenhiihdossakin – lajia voidaan pitää Suomen toisena kansallislajina
Hirvenhiihdon ammunnassa taulut ovat sadan metrin päässä. Tapio Kiiskisellä on käsissään pienempi viestitaulu vasemmalla ja henkilökohtaisen kisan taulu oikealla. Kuva: Kari Viljakainen
Suomessa kansallislajina pidetään pesäpalloa, eihän sitä muualla pelatakaan ainakaan kovin tasokkaasti. Toinen laji, joka sopii tähän samaan kategoriaan, on hirvenhiihto. Kesäisin puhutaan hirvenjuoksusta.
– Lajia voidaankin pitää toisena kansallislajinamme, koska ulkomailla sitä ei juuri tunneta. Joskus on toki ollut Suomen kilpailuissa vierailijoita Ruotsista, kertoo Pohjois-Karjalan piirin hirvenhiihdon ja -juoksun joukkueenjohtaja Tapio Kiiskinen, 64.
Laji kuuluu Suomen Metsästäjäliiton alaisuuteen, kuten moni muukin laji, jossa ammunnalla on vahva osuus. Kilpailijat edustavat kilpailuissa omia metsästysseurojaan. Nuoret voivat edustaa myös oman alueensa piiriä.
Lajin historia on hyvin pitkä. Kansalliseepoksessamme Kalevalassa puhuttiin jo hirvenhiihdoista. Silloin se tarkoitti hirven kiinni hiihtämistä suksien avulla yleensä keväisin, kun hanki kantaa hiihtäjää mutta ei hirveä.
Tällaisilla keleillä on 1800-luvulta asti lähdetty Suomessa monista pirteistä miesvoimin hirvijahtiin. Silloin kyse oli elannon hankkimisesta. Jahti saattoi kestää useamman päivänkin.
Hirven pään etäisyyttä arvioitaessa jokainen virhemetri vähentää kokonaispisteitä kaksi pistettä. Kuva: Kari Viljakainen
Pohjois-Karjalassa harrastajia on noin 70. Heistä kolmisenkymmentä osallistuu SM-tason kilpailuihin.
– Piirissämme ei ole paljon kilpailuja, mutta piirinmestaruuskisat pidetään vuosittain. Kolmen vuoden välein sattuu tänne myös Itä-Suomen mestaruuskilpailut, jotka ovat yhteiset Etelä-Savon ja Pohjois-Savon piirien kanssa.
Minkälainen harjoittelukulttuuri tässä vanhassa lajissa vallitsee?
– Harjoittelumme kynnyskysymys on 100 metrin ampumarata. Sellaisia löytyy Joensuun seudulta Hammaslahdesta, Ilomantsista, Outokummusta, Liperistä, Juuasta ja Uimaharjusta, Kiiskinen kertoo.
– Enemmän lajissa on omaehtoista harjoittelua. Meitä ikämiehiä käy viikoittain esimerkiksi Ilomantsissa treenaamassa. Siellä pidettiin myös SM-kisat vuonna 2019. Kesällä Enon Ahvenisella pidetään vuosittain viiden kisan hirvenjuoksu-cup, ja paikalliset metsästysseurat pitävät omia hirvenjuoksun iltakilpailuja.
Lajissa on vahva edustus ampumahiihtäjiä. Syykin on selvä. Lajeissa on paljolti samaa, ja kolmesta osasta koostuvassa hirvenhiihdossa lopputuloksissa ammunnan osuus on 600 pistettä, joka on puolet enimmäispistemäärästä. Mukana on myös 7–9 kilometrin hiihto ja etäisyyden arviointiosuus, joista koostuu toiset 600 pistettä.
Nuoremmissa ikäluokissa ammutaan tuelta.Tapio Kiiskinen
– Laji vetää metsästäjiä, kuntoilijoita, nimenomaan ampumaharrastuksen parissa tavalla tai toisella olevia tai olleita henkilöitä, joilla on hyvä ampumataito. Aseena voi olla vapaavalintainen ase pienoiskivääristä aina isompiin ruutiaseisiin. Ammunta tapahtuu seisaaltaan. Nuoremmissa ikäluokissa ammutaan tuelta, Kiiskinen kertoo.
SM-kisoissa henkilökohtaisia sarjoja on kaikkiaan 12. Nuorimmat kilpailevat sarjassa S13 ja vanhimmat sarjassa S80.
Pohjois-Karjalassa on useampikin nuori, jotka edustavat Suomen kärkeä ja ovat olleet SM-mitaleilla. Viime viikonloppuna SM-kisoissa Ylitornion Pessalompolossa maakunnasta mukana oli kaikkiaan 26 osallistujaa eri sarjoissa.
Mitalisijoille ylsivät aikuissarjoissa hirvenhiihdossa Jyrki Varis (1./M80) ja Osmo Nevalainen (3./M60). Pohjois-Karjalan nuoret juhlivat sarjassa S16 ottamalla kaksoisvoiton Venla Pyykön ja Anni Saarelaisen voimin. Nuorimmassa ikäluokassa (S13) Milja Pyykkö voitti SM-kultaa ja Aatu Ralli oli pronssilla.
Hirvenhiihtelyssä Milja Pyykkö (S13) otti hopeaa, Erno Räsänen S18-sarjassa hopeaa ja Venla Pyykkö oli pronssilla.
M50-sarjan viestissä Pohjois-Karjalan piiri saavutti pronssia.
Hirvenhiihdossa on kolme osiota
Hirvenhiihto koostuu kolmesta osiosta: hiihtomatka (7–9 kilometriä perinteisellä tyylillä), ammunta (10 laukasta 100 metrin matkalta hirvikuvioon) ja etäisyyden arviointi (matka 50–200 metriä, kaksi arviointipistettä).
Ammunta ja arviointipaikat sijaitsevat hiihtomatkan varrella.
Maksimipistemäärä on 1200. Ammunnan osuus on puolet. Arviointi ja hiihto ovat enimmillään kumpikin 300 pisteen arvoisia.
Hiihdossa ei kanneta asetta sarjoissa naiset S65, miehet S80 ja nuoret alle 16 v.
Hirvenjuoksu on kesälaji, jossa hiihdon korvaa 4–5 kilometrin juoksu. Ase on valmiina ampumapaikalla.
Hirvenhiihdossa ja -juoksussa on myös viestiversiot.
Hirvenhiihtelyssä ja -kävelyssä kilpailtaessa aikaa ei mitata. Etäisyyden arviointipisteitä on neljä.