play

Sopeutuskevät: Tuupovaaran kirjastossa luetaan lehdet tarkkaan, kun Joensuun päättäjät odottavat konsulttien esityksiä

Kalervo Hassinen on käyttänyt Tuupovaaran kirjaston palveluja lähes 50 vuoden ajan.

Kalervo Hassinen on käyttänyt Tuupovaaran kirjaston palveluja lähes 50 vuoden ajan. Kuva: Aimo Salonen

Aimo Salonen

Konsulttien ja virkamiesten esitys sopeutustoimista tulee 25.3. Sitä ennen on turha hötkyillä.

Noin vastasi kaupunginvaltuutettu Jenni Mainonen (sd.) kysymyksiin, joita Karjalan Heili lähetti sähköpostilla yhdelle valtuutetulle jokaisesta kahdeksasta ryhmästä. Omat vastauksensa antoi määräaikaan mennessä kuusi valtuutettua.

– Onhan noita keskusteluja käyty, mutta kantoja ruvetaan muodostamaan huhti–toukokuussa, toivottavasti hyvässä hengessä, Jenni Mainonen totesi.

Kyse on 20 miljoonan euron kokonaissopeutuksesta. Viimeiset kohteet käsitellään ohjausryhmän kokouksessa 25. maaliskuuta, ja kaupunginvaltuuston talousseminaarissa ne esitellään 8. huhtikuuta.

Keskustelu käy jo nyt vilkkaana aamuparlamenteissa, kauppojen pihoilla ja kaikkialla. missä ihmiset tapaavat – kirjastoissakin.

– Tässäkin saa joskus tarinoida muiden kanssa. Nyt kun tänne tulin, taisi yksi jakkara olla vapaana. Muut lähtivät sitten pois, kun minä jäin tänne vielä lukemaan, Kalervo Hassinen totesi torstai-iltapäivänä, jolloin Heili meni tutkailemaan tilannetta Tuupovaaran kirjastossa.

Hassinen kertoi asioineensa lähes 50 vuoden ajan Tuupovaaran kirjastossa, missä osoitteessa se sitten kulloinkin onkaan mahtanut toimia.

– Kerran– pari viikossa käyn lukemassa lehdet, kun niiden uudet numerot tulevat aina keskiviikkona–torstaina. TM:ää ja Pogostaa ja tuommoisia lueksin, ja e-kirjastossa luen sitten sähköisinä niitä lehtiä, jotka eivät tule tänne paperisina.

Kaupungin verkkosivuilla on ollut jo nähtävillä esitykset koulu- ja päiväkotiverkosta sekä muista palveluista. Tuupovaaran koulun toiminnan on määrä päättyä vuonna 2026, ja kirjastoa suunnitellaan korvattavaksi kirjastoautolla 2028.

Riittävästi on jo alas ajettu. Lopulta saisi jo peräpää tulla käteen.
Kalervo Hassinen

– Surkealta näyttää, juuri kirjoitin nimeni tuohon viimeiseen adressiin palvelujen säilyttämisestä. Riittävästi on jo alas ajettu. Lopulta saisi jo peräpää tulla käteen, totesi Hassinen, joka kertoi ennen kirjastoon tuloaan keskustelleensa asiasta kaupan pihalla, jossa oli pohdittu muun muassa Ouneva Groupin reaktiota, jos Tuupovaaran palvelujen supistaminen jatkuu.

Samaa asiaa miettii Liike Nytin kaupunginvaltuutettu Sari Huovinen:

– Pitää arvioida myös yritysvaikutuksia. Maaseutualueilla palvelujen saatavuus vaikuttaa työvoiman saatavuuteen muun muassa Uimaharjussa (Stora Enso) ja Tuupovaarassa (Ouneva).

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jere Nuutinen (kesk.) sanoo, että tähän saakka päättäjät ovat pääasiassa keskittyneet kuulemaan FCG:n konsulteilta ja viranhaltijoilta tulevia esityksiä.

– Kun esitykset kokonaisuudessaan ovat koossa, alkavat kuntalaisten kuulemiset sekä lapsivaikutusten ja muiden arviointien tekemiset. Poliittiset ryhmät keskustelevat omista kannoistaan, ja sitten alkavat ryhmien väliset neuvottelut siitä, millaisella kokonaisuudella pystymme etenemään.

Marjatta Räty (ps.) pitää aikataulua tiukkana. Valtuutetut saavat kokonaisesityksen 8.4., kuntalaisten kuulemiset ovat Hammaslahdessa (9.4.), Kiihtelysvaarassa (10.4.), Tuupovaarassa (11.4.), keskustassa Tiedepuistolla) 15.4.) ja Uimaharjussa (16.4.) ja lopullinen päätös valtuustossa tehdään kesäkuussa.

– Ehtivätkö kuulemisissa saadut muutosesitykset lopullisiin päätöksiin? Vahvasti epäilen, ettei niitä edes ole tarkoitus huomioida, Räty kommentoi.

Kuinka suuressa paineessa päättäjät nyt tuntevat olevansa?

– Vaikka kuntapolitiikka tuskin on koskaan ollut mutkatonta ja huoletonta, raskaat päätökset vaativat varmasti vielä veronsa. Toisaalta asiaa voi katsoa myös niin, että vaikeat ajat herättävät monia osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon, vaikkei se aiemmin tuntunut mahdollisesta, pohtii Jasmin Pyöriäinen (kd.)

Hänen mukaansa laadukkaan vuoropuhelun ja kuulluksi tulemisen merkitys kasvaa merkittävästi.

– Esimerkiksi silloin kun päätös on kipeä, kuten koulun lakkauttaminen, tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten kaksi koulua yhdistyy yhdeksi, kun tapakulttuurit ja lapset ja nuoret kohtaavat toisensa.

Samansuuntaisen vastauksen antoi Maija Kuivalainen (vas.):

– Joensuun kaupungilla on suuri vastuu siitä, ettei kaupunkilaisille tule tunnetta, että heitä osallistetaan vain näennäisesti. Kaupunkilaisten osallistamisella ymmärrys kaupungin tilanteesta ja toimien tarpeellisuudesta lisääntyy, lisäten parhaimmassa tapauksessa myös toimien sosiaalista hyväksyttävyyttä.

Maaliskuu: Päivä voittaa yön, kun ihmisetkohtaavat toisiaan eri puolilla suur-Joensuuta

Päivän pituus Joensuussa kasvaa maaliskuun aikana 3 tuntia ja 2 minuuttia. Kevätpäivän tasaus on 20. maaliskuuta, ja kuun lopussa päivän pituus on jo 13 tuntia 19 minuuttia. Valo vie voittoa pimeydestä, kun ihmiset kokoontuvat erilaisiin keskusteluihin.


Joensuun talouden sopeuttamisen ohjausryhmän viimeinen kokous on 25.3. Kaupunginvaltuuston talousseminaarille 20 miljoonan euron kokonaisesitys esitellään 8. huhtikuuta, jonka jälkeen Joensuun eri osissa järjestetään yhteensä viisi keskustelutilaisuutta. Kaupunginvaltuuston on määrä päättää paketista 17.6.2024.


Muitakin keskustelutilaisuuksia kaupungissa järjestetään. Itä-Suomen koulu järjestää 13.3. kello 17–19 Kaislakatu 3:ssa kaikille avoimen tiedotustilaisuuden, johon myös kaupungin päättäjät on kutsuttu mukaan. Itä-Suomen koulu ei ole kaupungin koulu, vaan sitä pyörittää säätiö, jonka hallitus ilmoitti, että toisin kuin Lappeenrannan, Imatran ja Joensuun hallinnoissa suunniteltiin, koulu jatkaa toimintaansa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta