Sopeutuskevät: Tuupovaaran kirjastossa luetaan lehdet tarkkaan, kun Joensuun päättäjät odottavat konsulttien esityksiä

Konsulttien ja virkamiesten esitys sopeutustoimista tulee 25.3. Sitä ennen on turha hötkyillä.

Noin vastasi kaupunginvaltuutettu Jenni Mainonen (sd.) kysymyksiin, joita Karjalan Heili lähetti sähköpostilla yhdelle valtuutetulle jokaisesta kahdeksasta ryhmästä. Omat vastauksensa antoi määräaikaan mennessä kuusi valtuutettua.

– Onhan noita keskusteluja käyty, mutta kantoja ruvetaan muodostamaan huhti–toukokuussa, toivottavasti hyvässä hengessä, Jenni Mainonen totesi.

^{Kyse on} 20 miljoonan euron kokonaissopeutuksesta. Viimeiset kohteet käsitellään ohjausryhmän kokouksessa 25. maaliskuuta, ja kaupunginvaltuuston talousseminaarissa ne esitellään 8. huhtikuuta.

Keskustelu käy jo nyt vilkkaana aamuparlamenteissa, kauppojen pihoilla ja kaikkialla. missä ihmiset tapaavat – kirjastoissakin.

– Tässäkin saa joskus tarinoida muiden kanssa. Nyt kun tänne tulin, taisi yksi jakkara olla vapaana. Muut lähtivät sitten pois, kun minä jäin tänne vielä lukemaan, Kalervo Hassinen totesi torstai-iltapäivänä, jolloin Heili meni tutkailemaan tilannetta Tuupovaaran kirjastossa.

Hassinen kertoi asioineensa lähes 50 vuoden ajan Tuupovaaran kirjastossa, missä osoitteessa se sitten kulloinkin onkaan mahtanut toimia.

– Kerran– pari viikossa käyn lukemassa lehdet, kun niiden uudet numerot tulevat aina keskiviikkona–torstaina. TM:ää ja Pogostaa ja tuommoisia lueksin, ja e-kirjastossa luen sitten sähköisinä niitä lehtiä, jotka eivät tule tänne paperisina.

^Kaupungin verkkosivuilla on ollut jo nähtävillä esitykset koulu- ja päiväkotiverkosta sekä muista palveluista. Tuupovaaran koulun toiminnan on määrä päättyä vuonna 2026, ja kirjastoa suunnitellaan korvattavaksi kirjastoautolla 2028.

– Surkealta näyttää, juuri kirjoitin nimeni tuohon viimeiseen adressiin palvelujen säilyttämisestä. Riittävästi on jo alas ajettu. Lopulta saisi jo peräpää tulla käteen, totesi Hassinen, joka kertoi ennen kirjastoon tuloaan keskustelleensa asiasta kaupan pihalla, jossa oli pohdittu muun muassa Ouneva Groupin reaktiota, jos Tuupovaaran palvelujen supistaminen jatkuu.

^{Samaa asiaa} miettii Liike Nytin kaupunginvaltuutettu Sari Huovinen:

– Pitää arvioida myös yritysvaikutuksia. Maaseutualueilla palvelujen saatavuus vaikuttaa työvoiman saatavuuteen muun muassa Uimaharjussa (Stora Enso) ja Tuupovaarassa (Ouneva).

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jere Nuutinen (kesk.) sanoo, että tähän saakka päättäjät ovat pääasiassa keskittyneet kuulemaan FCG:n konsulteilta ja viranhaltijoilta tulevia esityksiä.

– Kun esitykset kokonaisuudessaan ovat koossa, alkavat kuntalaisten kuulemiset sekä lapsivaikutusten ja muiden arviointien tekemiset. Poliittiset ryhmät keskustelevat omista kannoistaan, ja sitten alkavat ryhmien väliset neuvottelut siitä, millaisella kokonaisuudella pystymme etenemään.

Marjatta Räty (ps.) pitää aikataulua tiukkana. Valtuutetut saavat kokonaisesityksen 8.4., kuntalaisten kuulemiset ovat Hammaslahdessa (9.4.), Kiihtelysvaarassa (10.4.), Tuupovaarassa (11.4.), keskustassa Tiedepuistolla) 15.4.) ja Uimaharjussa (16.4.) ja lopullinen päätös valtuustossa tehdään kesäkuussa.

– Ehtivätkö kuulemisissa saadut muutosesitykset lopullisiin päätöksiin? Vahvasti epäilen, ettei niitä edes ole tarkoitus huomioida, Räty kommentoi.

^{Kuinka suuressa} paineessa päättäjät nyt tuntevat olevansa?

– Vaikka kuntapolitiikka tuskin on koskaan ollut mutkatonta ja huoletonta, raskaat päätökset vaativat varmasti vielä veronsa. Toisaalta asiaa voi katsoa myös niin, että vaikeat ajat herättävät monia osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon, vaikkei se aiemmin tuntunut mahdollisesta, pohtii Jasmin Pyöriäinen (kd.)

Hänen mukaansa laadukkaan vuoropuhelun ja kuulluksi tulemisen merkitys kasvaa merkittävästi.

– Esimerkiksi silloin kun päätös on kipeä, kuten koulun lakkauttaminen, tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten kaksi koulua yhdistyy yhdeksi, kun tapakulttuurit ja lapset ja nuoret kohtaavat toisensa.

Samansuuntaisen vastauksen antoi Maija Kuivalainen (vas.):

– Joensuun kaupungilla on suuri vastuu siitä, ettei kaupunkilaisille tule tunnetta, että heitä osallistetaan vain näennäisesti. Kaupunkilaisten osallistamisella ymmärrys kaupungin tilanteesta ja toimien tarpeellisuudesta lisääntyy, lisäten parhaimmassa tapauksessa myös toimien sosiaalista hyväksyttävyyttä.