Asahi on Suomessa kehitettyä, helppoa terveysliikuntaa – monelle laji on vielä vieras

OAJ:n alueyhdistyksen toimistossa kuntoilee tiistaina aamupäivällä 15 naista. Joensuulainen Laila Uski, 77, ohjaa, ja muut senioriopettajat tekevät liikkeitä parhaansa mukaan. Kun leukaa painetaan rintaan, ollaan kyrmyniska-ahvenia, ja kun pää nostetaan pystyyn, muututaan iloisiksi silakoiksi. Niska-hartiaseutu on nykyisin monella jumissa, Uski tietää ja kertoo aina, mihin mikäkin liike vaikuttaa.

Musiikki ei soi, sillä se ei asahiin kuulu. Musiikin sijaan kuunnellaan hengitystä ja keskitytään omaan kehoon. Hiljaisuus myös rauhoittaa.

Uski on vetänyt asahia kerran viikossa eläkeläisopettajille vuodesta 2019. Tunti kestää 45 minuuttia, sillä kolme varttia on opettajille tunti. Uski ohjaa asahia myös Joensuun Voimistelun ja Liikunnan ryhmälle.

– Hiki tuli, sanoo Tuula Riikonen, 67, tunnin päätteeksi.

Nyt joensuulainen Riikonen on osallistujien joukossa, mutta hän ohjaa itsekin asahia kansalaisopistossa.

– Tulin ryhmään kolmisen vuotta sitten, kun jäin eläkkeelle. Ehdin kokea etätyön, ja kun aloitin asahin, huomasin, miten jumissa kroppani oli. Viime vuonna kouluttauduin ohjaajaksi, hän kertoo.

Kun hikipisarat on pyyhitty, toimisto täyttyy puheensorinasta.

– Tässä näkyy se, että asahi hoitaa myös mieltä. Tunti alkaa kymmeneltä, mutta avaan oven jo puoli tuntia aiemmin, sillä ihmiset haluavat tulla tänne seurustelemaan, Uski sanoo.

^{Laila Uski} tutustui asahiin kylpylässä Haapsalussa kymmenen vuotta sitten. Hän kärsi lonkkakivusta, ja ennen matkaa oli selvinnyt, että selkäranka oli painunut kasaan, ja se aiheutti hermopinteitä. Polvikin oli kipeytynyt, ja ahkerasti liikuntaa harrastanut Uski ei voinut tehdä oikein mitään.

Haapsalussa asahia oli joka aamu.

– Parina kolmena aamuna ajattelin, että mitä ihmettä tämä nyt on. Sitten ymmärsin, että tämä on sellaista liikuntaa, jota minäkin voin harrastaa, hän muistelee.

Suomeen palattuaan Uski kävi asahi-kurssin ja mietti, että voisi ohjata lajia muillekin, kun kuitenkin harjoittelee sitä kotona. Joen VoLi otti asahin ryhmäliikunnan viikoittaiseen ohjelmaansa syyskaudella 2014.

– Siitä lähtien olen liikuttanut useita kymmeniä ihmisiä viikossa. Asahia kehitetään koko ajan, joten käyn aina välillä kertaamassa oppeja.

Asahilla on Suomessa 20 vuoden historia, ja Etelä-Suomessa se on hyvin tunnettu laji, toisin kuin Pohjois-Karjalassa. 13.–14. huhtikuuta Joensuussa järjestetään ensimmäinen asahi-ohjaajakoulutus.

– Ohjaajia on, mutta lisää tarvitaan, Riikonen sanoo.

^{Riikonen kutsuu} asahia kehon ja mielen liikunnaksi. Liikkeitä tehdään virtaavasti, eli liikkeiden välillä ei pidetä taukoja.

– Seisten harjoittelu kehittää tasapainoa, hän sanoo.

Riikosen mukaan nilkkojen jäykistyminen on yksi syy siihen, miksi ikäihmisten tasapaino heikkenee.

– Nilkkojen liikkuvuus on asahissa yksi tärkeä asia. Mennään kantapäille ja varpaille ja tehdään pumppausta. Asahissa haetaan optimaalista kehon asentoa, joka siirtyy harjoituksista arkeen.

Asahi on Uskin ja Riikosen mukaan helppoa terveysliikuntaa: se sisältää yksinkertaisia liikesarjoja, joita voi tehdä missä vain, niin ulkona kuin sisällä, ja millaisissa vaatteissa tahansa. Asahi sopii hyvin myös työikäisille ja nuorille ja esimerkiksi urheilijoille palautumiseen. Syksyllä Riikonen ohjaa asahia myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja henkilökunnalle.

– Koen asahin kokonaisvaltaisena kehon rentoutumisena, hän sanoo.

– Kaikki liikunta on hyvästä, mitä tahansa tekeekin. Mutta tämä on parasta, Uski tiivistää.

Korjattu ohjaajakurssin päivämäärä 5.4. kello 8.03.