Tiedätkö, minkä ikäinen palovaroitin pitää vaihtaa? – Tässä viisi kodin paloturvallisuutta edistävää vinkkiä
Jos kotona syttyy tulipalo, poistumisreittien on oltava kunnossa. ”Talvellakin on pidettävä huolta, että varatien, esimerkiksi toisen oven, kautta pääsee ulos”, Janne Halonen sanoo. Kuva: Laura Määttänen
Pohjois-Karjalassa syttyi viime vuonna 74 rakennuspaloa. Rakennuspalovaara eli läheltä piti -tilanne kirjattiin tilastoihin 108 kertaa. Riskienhallintapäällikkö Janne Halonen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta kertoo viisi seikkaa, joihin kodin paloturvallisuudessa kannattaa kiinnittää huomiota.
1 Toimivia palovaroittimia on oltava riittävä määrä.
Jokaista alkavaa 60:tä neliötä kohti pitää olla yksi palovaroitin. Suositeltavaa on, että kaikissa makuuhuoneissa on palovaroitin. Palovaroittimien on myös oltava toimintakuntoisia.
Varoittimen pohjaan on merkitty valmistuspäivämäärä. Yleisimpien palovaroittimien käyttöikä on kymmenen vuotta, ja joillain halvimmilla malleilla se on vain viisi vuotta. Sen jälkeen varoitin on uusittava.
– Vaikka vanha palovaroitin toimii, jos testinapista painaa, sensori ei välttämättä reagoi savuun, Halonen sanoo.
– Käytössä on todella paljon vanhoja palovaroittimia, jopa 1980-luvulla valmistettuja.
Siitä, miten hyvin kodeissa on palovaroittimia, on ristiriitaista tietoa. Pelastuslaitos pyytää vuosittain liki 2 000 pohjoiskarjalaiselta taloudelta itsearviointia kodin paloturvallisuuteen liittyen, ja vastauksissa noin 15 prosenttia talouksista kertoo, että niissä on puute palovaroittimien toiminnassa tai määrässä. Pelastuslaitoksen valvonnassa puutteita löytyy noin kolmannekselta.
Tulipalotilastot sen sijaan kertovat vieläkin karummasta tilanteesta: niiden mukaan vain joka toisessa kodissa, jossa tulipalo syttyy, on ollut palovaroitin, ja vain puolet niistä on ollut toimintakuntoisia.
2 Kotona olisi hyvä olla alkusammutusvälineistöä.
Laki ei määrää alkusammutusvälineistöä kotiin, mutta suositeltavaa sen olemassaolo on. Yleisempiä ovat sammutuspeite ja käsisammutin.
Jos kotona on käsisammutin, sen määräaikaishuollosta ja -tarkastuksesta on syytä huolehtia.
– Jauhesammutinta on hyvä liikutella, jos sitä ei käytetä huollossa, sillä sammutusaine pakkautuu ajan mittaan sen pohjalle, Halonen neuvoo.
Sammutuspeitteelle luontevin säilytyspaikka on keittiö, sillä siellä sitä todennäköisimmin tarvitaan. Peite kannattaa säilyttää esimerkiksi keittiön seinällä niin, että sen voi helposti ottaa käyttöön.
Pelastuslaitoksen henkilöstö antaa aktiivisesti koulutusta alkusammutusvälineiden käyttöön.
– Enenevässä määrin kansalaiset harjoittelevat alkusammutusta jossain vaiheessa elämäänsä. Nykyisin lapset saavat jo peruskoulussa oppia alkusammuttimien käytössä.
3 Älä kuivaa pyykkiä saunassa, ja muista tarkistaa lampun teho.
Pyykin kuivaaminen saunassa aiheuttaa Halosen mukaan pelastuslaitokselle melko paljon tehtäviä.
– En suosittele kuivaamaan pyykkiä saunassa, ja ainakaan pyykkinarut eivät saisi missään tapauksessa kulkea kiukaan yläpuolella, hän sanoo.
Televisioiden aiheuttamat tulipalot ovat tekniikan kehittymisen myötä melkein loppuneet. Valaisimien aiheuttamat tulipalot sen sijaan ovat melko yleisiä, vaikka nekin ovat vähentyneet, kun led-valoja käytetään yhä enemmän.
– Kannattaa katsoa, että valaisimessa on oikeantehoinen lamppu, ei liian tehokas. Monesti valaisimissa on kangasvarjostin, joka syttyy melko helposti tuleen, jos valaisin kaatuu tai putoaa. Lemmikitkin voivat niitä kaataa.
4 Noudata kynttilöiden käyttöohjetta ja lataa pienakut valvotusti.
Luetko kynttilöiden käyttöohjeet? Jos et, et todennäköisesti ole ainoa. Kannattaisi lukea, neuvoo Janne Halonen.
– Isompia kynttilöitä ei tule polttaa loppuun saakka, vaan käyttöohjeessa kerrotaan, mikä senttimäärä pitää jättää polttamatta. Kynttilän alaosassa sydänlankaa on moninkertaisesti, ja se aiheuttaa tulipaloriskin.
Kynttilöissäkin käytetään usein ledejä, ja se on vähentänyt paljon perinteisten kynttilöiden käyttöä.Janne Halonen
Tuikkukynttilöitä poltettaessa on muistettava, että niitä ei saa laittaa vieretysten. Jos niin tekee, se mahdollistaa niin sanotun lammikkopalon.
– Kynttilöissäkin käytetään usein ledejä, ja se on vähentänyt paljon perinteisten kynttilöiden käyttöä. Ledit ovat turvallisempia.
Kodeissa on nykyisin yhä enemmän pienakullisia laitteita, muun muassa sähköpyöriä ja -potkulautoja. Halonen suosittelee lataamaan ne valvottuna.
– Pienakkupaloja sattuu tasaiseen tahtiin. Varsinkin isommat sähkölaitteet kannattaa ladata palamattomalla alustalla tai sellaisessa paikassa, josta ne saa helposti siirrettyä ulos.
Käyttämättömiksi jääneet vanhat kännykät Halonen kannustaa viemään kierrätykseen.
– Ne saattavat alkaa turvota ja kuumeta esimerkiksi työpöydän laatikossa.
5 Käytä tulisijaa oikein ja muista säännöllinen nuohous.
Jos tulisijaa, esimerkiksi takkaa, ei nuohota säännöllisesti, paloriski kasvaa merkittävästi. Vakituisesti asutuissa rakennuksissa nuohous on tehtävä vähintään kerran vuodessa ja vapaa-ajan asumiseen käytetyissä rakennuksissa vähintään kolmen vuoden välein.
– Myös tulisijan vääränlainen käyttö aiheuttaa omat riskinsä ja voi aiheuttaa myös rakenteellisia vaurioita.
Jos asunnossa on tulisijoja, suositus on, että siellä olisi myös häkävaroitin.