Vieläkö päivä läylättää Pohjois-Karjalassa? – Sanasto muuttuu, eikä hulhavalla olosta taida puhua enää kukaan

Puheessamme vilisevien sanojen takaa löytyy niin historiaa kuin ajankohtaisuuttakin. Kulunut vuosi on tuonut mukanaan taas uusia ilmauksia, joita muodostuu esimerkiksi ajankohtaisten lehtiartikkeleiden, sosiaalisen median ja erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden kautta. Uusi vuosi on jälleen mahdollisuus myös uusien sanojen kehkeytymiselle, ja osa niistä jää elämään puheeseemme. Uuden ilmiön syntyessä annamme sille nimityksen, ja samaan aikaan taas jokin toinen sana väistyy puheestamme, saa uuden merkityksen tai muuttaa muotoaan.

^{Katsaus menneen} ajan sanastoon osoittaa, että puheen trendit ovat olleet jatkuvassa muutoksessa. Sanoilla voi myös olla eri yhteyksissä erilaisia merkityksiä, sillä ne voidaan ymmärtää ja tulkita eri tavalla muun muassa tilanteesta ja murteesta riippuen. Jotkin sanoista säilyvät puheessamme, ja osa on jo jäänyt unholaan. Vai onko sittenkään – ovatko nämä seuraavat sanat sinulle tuttuja?

Ihmetystä voisi herättää esimerkiksi se, miksi kutsuttiin keskikesän juhlan jälkeen alkavaa ajankohtaa. Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan juhannuksen jälkeistä kesää voitiin nimittää muun muassa Pohjois-Karjalassa isokesäksi. Samaisesta sanakirjasta käy ilmi, että auringon porottaessa saatettiin todeta Joensuussa seuraavasti: ”Päivä läylättää”.

Kotuksen julkaisema murteiden sanakirja sisältää sanastoa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun maaseudulta. Hakutuloksista Pohjois-Karjalan murresanoihin liittyen nousee tuttujen sanojen lisäksi esiin myös ilmauksia, jotka ovat arjen puheestamme aikojen saatossa jääneet pois. Näistä pari mainitakseni: Jos joku aavisteli jotain, hän saattoi haimailla. Jos puolestaan jokin oli teillä tietymättömillä tai tuuliajolla, se saattoi olla hulhavalla.

^{Myös kirjoitusasu} saattaa saada uudenlaisen ilmeen, vaikka sanasta olisikin helppo päätellä, mitä sillä on tarkoitettu. Joitakin asioita saatettiin esimerkiksi siirtää huomeiseen päivään. Toisaalta sanakirja sisältää myös paljon tuttuja sanoja, sillä jotkin sanat pitävät pintansa puheessamme. Kuka ei olisi joskus kuullut sanottavan hosuvalle: älä hötkyile.

Puheeseen muodostuu erilaisia trendejä. Tänä päivänä sanavarastomme muuttuu esimerkiksi sosiaalisen median, internetin sekä lehtiartikkeleiden myötä. Uusien sanojen vakiintuessa puheeseen ne tulevat osaksi arkipäivää. Näin on käynyt esimerkiksi sosiaalista mediaa kuvaavalle lyhenteelle some.

Hiljattain Kotimaisten kielten keskus julkaisi vuoden 2023 sanapoimintoja. Ne ovat peräisin uudissanatietokannasta, johon on tänä vuonna lisätty runsaat 5 000 uutta sanaa. Sanapoiminnoissa on havaittavissa yhteiskunnan ilmiöiden heijastuminen sanoihin. Yksi poiminnoista on toimistokävely, joka tarkoittaa istumatyöläiselle hyödyllistä kävellen tapahtuvaa taukoliikuntaa. Sanastoon on noussut ajankohtaisia asioita, kuten herkkuvero, jolla tarkoitetaan Kelan ja THL:n ehdottamaa veroa, joka kohdistuisi terveydelle haitallisiin elintarvikkeisiin.

Myös median merkitys näkyy uusissa sanoissa. Marraskuussa urheilun seuraajia puhutti hiihtolähetysten äänimaisema, kun Yle kertoi ääniteknikon lisäävän hiihtokisoista välitettävään lähetykseen hiihtämisen ääniä. Tästä muotoutui uusi käsite: hiihtomuusikko.

^{Vaikka sanasto} uudistuu, on sieltä havaittavissa ajankuvan lisäksi myös yhteneväisiä teemoja. Mikäli ennen on esimerkiksi tuotu markkinoilta vaatteita, on Kotuksen murteiden sanakirjan mukaan niitä Joensuun seudulla saatettu kutsua muun muassa hitvakkeiksi. Entisaikaan vaate olisi voinut olla väriltään esimerkiksi kellanvärinen eli keltainen tai harmikki eli harmaa. Tänä päivänä se voisi olla muun muassa käärijänvihreä, sillä vuoden 2023 keväällä neonvihreä sai uuden ilmauksen Euroviisu-huuman ja Käärijän esiintymisboleron myötä.

Entisaikaan markkinat torilla ovat olleet paikka paitsi ostoksiin, myös vuorovaikutukseen. Tänä päivänä tuota keskustelua – mahdollisesti tästäkin artikkelista – voidaan käydä esimerkiksi entisessä Twitterissä, joka tunnetaan nykyisin nimellä X. Tästä muodostuivat ilmaukset äksyillä ja äksättää, joilla Kotuksen mukaan tarkoitetaan viestittelyä kyseisessä somekanavassa. Jos siis joku puhuu äksyilystä, sillä voidaan tarkoittaa viestittämistä tietyssä somepalvelussa eikä välttämättä sen aiempaa merkitystä eli äkäistä puhetta. Vaikka kyllä sitäkin tapahtuu, myös somessa. Kun sanat uudistuvat, toisinaan myös sanojen merkitykset ja tarkoitukset niiden mukana vaihtuvat tai ainakin monipuolistuvat.