Heilin lakipalsta: Pelkään joutuvani ulosottoon
Ulosotto koskee vain sitä omaisuutta, joka on henkilön omissa nimissä. Esimerkiksi lapsen tilillä olevia rahoja se ei koske. Kuva: Marko Puumalainen
Kysymys: Pelkään joutuvani ulosottoon jossain vaiheessa. Olen yksinhuoltaja, ja lapseni on alaikäinen. Jos joudun ulosottoon, mitä tapahtuu lapseni rahoille? Olen siirtänyt hänelle rahaa tilille säästöön. Voinko jatkossa tehdä niin?
Vastaus: Ulosottomies ei saa pääsäännön mukaan ulosmitata sivulliselle kuuluvaa omaisuutta. Ulosottomies kohdistaa nimiperiaatteen mukaan ulosmittauksen ainoastaan sen henkilön omaisuuteen, jonka nimissä omaisuus on.
Alaikäisen lapsen varat ovat turvassa lapsen huoltajien velkojilta edellyttäen, että varat on talletettu lapsen nimiin avatulle pankkitilille. Lapsen huoltajat sopivat yhdessä tilin avaamisesta lapselle – yksinhuoltaja voi avata lapselle tilin itsenäisesti, ja 15 vuotta täyttänyt lapsi voi avata tilin ilman huoltajien myötävaikutusta itse ansaitsemilleen rahoille. Ulosottovelallinen voi jatkaa taloudellisen tilanteensa salliessa lapselleen säästämistä siten, että hän siirtää esimerkiksi vapaakuukausina (vapaakuukausilla tarkoitetaan kuukausia, jolloin ulosottomies ei ulosmittaa palkkaa, eläkettä tai muuta toistuvaistuloa) lapsensa pankkitilille pienen määrän varoja.
On huomattava, että ulosottomies saa poiketa nimiperiaatteesta ja ulosmitata sivullisen varoja tilanteessa, jossa ulosottovelallinen pyrkii välttelemään ulosmittausta niin sanotuin keinotekoisin järjestelyin pyrkimällä siirtämään varojaan velkojien ulottumattomiin esimerkiksi siirtämällä varojaan lapsensa tilille siten, ettei velallisen ole tarkoitus siirtää lapselleen omistusoikeutta varoihin muutoin kuin muodollisesti – tällöin varojen tosiasialliseksi omistajaksi jää velallinen.
Kysymys: Entä jos saan ennen mahdollista ulosottoa ennakkoperintönä kolmasosan kesämökistä, mitä sille tapahtuu? En haluaisi kieltäytyä enkä luopua osuudestani.
Vastaus: Ulosottomiehen tulee lähtökohtaisesti noudattaa ulosmittausjärjestystä ja kohdistaa ulosmittaus ensisijaisesti velallisen rahavaroihin, palkkatuloon, eläketuloon tai muuhun toistuvaistuloon. Ulosottomies saa toissijaisesti ulosmitata velallisen muuta irtainta omaisuutta ja vasta kolmassijaisesti ulosottomies saa ulosmitata velalliselta kiinteää omaisuutta eli esimerkiksi velallisen omistaman kolmasosan kesämökistä. Ulosottomies saa poiketa ulosmittausjärjestyksestä, jos se on velallisen intressissä ja velallinen antaa siihen luvan.
Ulosottomies ei saa ulosmitata omaisuutta niin sanotusti turhaan; ulosottomiehen ei tule ulosmitata sellaista omaisuutta, josta ulosottovelkojille kertyisi omaisuuden arvo ja olosuhteet huomioiden vähäinen määrä varoja sen jälkeen, kun täytäntöönpanokulut, ulosottomaksut yms. on suoritettu. Toisin sanoen ulosottomiehen pitää harkita mökin osan ulosmittauksen kannattavuutta, mikäli mökillä ei ole juurikaan arvoa ja se on vaikeasti realisoitavissa.
Velallinen voi välttyä varsinaisilta ulosmittauksilta sopimalla ulosottomiehen kanssa maksusuunnitelmasta, jonka ulosottomies vahvistaa ja jonka noudattamista ulosottomies valvoo. Velallinen voi vaihtoehtoisesti tehdä velkojan kanssa maksusopimuksen ja sopia ulosottomiehen kanssa maksusopimuksen mukaisten suoritusten maksamisesta ulosottomiehelle. Maksusopimuksessa velkoja ja velallinen voivat sopia muun muassa kuukausittain ulosottomiehelle maksettavan suorituksen suuruudesta tai rajoittaa velkojan saatavan määrää. Ulosottomies valvoo myös maksusopimuksen toteutumista.
Velallisen – tai henkilön, joka uskoo päätyvänsä ulosoton asiakkaaksi – ei kannata ottaa vastaan ennakkoperintönä tai perintönä kolmasosaa kesämökistä, mikäli hän haluaa varmistaa, ettei ulosottomies voi missään olosuhteissa ulosmitata kesämökin osaa. Perinnöstä luopuminen tulee tehdä määrämuotoisesti.
Mikäli velallinen on ottanut vastaan ennakkoperinnön ja on vaarana, että ulosottomies ulosmittaa velallisen osuuden kesämökistä, velallisen kannattaa selvittää, onko mahdollista sopia, että toinen kesämökin osaomistaja ostaisi velalliselta ulosmitatun kesämökin osan. Tällöin mökki jäisi velallisen sukulaisille – ja kenties myös velallisen käyttöön – ja mökin osan myyntihinta menisi velallisen ulosottovelkojen maksuun. Ulosottomies voi lykätä ulosmitatun irtaimen omaisuuden tai kiinteistön myyntiä, mikäli velallinen tekee uskottavaksi, että hän suorittaa velkojan saatavan ulosottomiehelle kohtuullisessa ajassa noudattaen maksusuunnitelmaa tai maksusopimusta. Tällöin ulosmittaus on voimassa velkojan saatavan turvaavana ulosmittauksena.
Vastauksen on laatinut asianajaja, varatuomari Kristiina Vola Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy:stä.
Lähetä oma lakiaiheinen kysymyksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@heili.fi tai kirjepostitse osoitteeseen Kauppakatu 26 C, 80100 Joensuu. Palsta ilmestyy kerran kuussa.