"Joensuulaisten puheesta et ymmärrä mitään", Tarmo Ylhävuorelle sanottiin ennen muuttoa
Tarmo Ylhävuori pitää paljon Taitokorttelista. ”Nyt olen tutustunut keskikaupunkiin ja lähiöihin, mutta toivon pääseväni pian myös reissaamaan vähän kauemmaksi.” Kuva: Laura Määttänen
Kun Tarmo Ylhävuori, 27, oli muuttamassa Helsingistä Joensuuhun, tuttavat varoittelivat, että niiden joensuulaisten puheesta et sitten ymmärrä mitään. Sen verran omituista murretta sillä seudulla puhutaan.
Loppiaisesta asti Marjalassa asunut Ylhävuori on huomannut, että väite on perusteeton. Ymmärretyksi on tultu, puolin ja toisin.
– Minusta murre on täällä tosi veikeää. Itse puhun aika lailla yleiskieltä ja vähän kadehdin niitä murteenpuhujia, joiden murre on vahva, Ylhävuori miettii.
– Ainakin osa ihmisistä on täällä todella puheliaita. Se on ollut pieni yllätys.
Ylhävuori tuli Joensuuhun työn perässä. Hän työskentelee Joensuun evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän viestintäsuunnittelijana. Ennestään Joensuu oli hänelle tuttu vain matkailijan näkökulmasta.
– Kiinnostava työpaikka tuli vastaan sopivassa elämäntilanteessa. Entisessä työpaikassani oli muutosneuvottelut, ja aloin miettiä työpaikan vaihtoa ja sitä, että työpaikka voisi olla jossain muuallakin kuin Helsingissä. Tänne minut houkutteli etenkin se, että pääsen työssäni tekemään Kirkkotietä, Ylhävuori kertoo.
Kirkkotien lisäksi työhön kuuluu muun muassa yhteistyötä median kanssa sekä some- ja tapahtumaviestintää.
– Seurakunnat ovat aikamoisia tapahtumatoimistoja, Ylhävuori sanoo.
Tarmo Ylhävuori on huomannut, että vaikka Joensuu on Helsinkiä pienempi, tekemistä löytyy aina. Kuva: Laura Määttänen
Ylhävuori opiskeli Tampereella, mutta muuten hän on asunut liki koko ikänsä Helsingissä. Muutto pienempään kaupunkiin ja pohjoisemmaksi mietitytti, mutta päätös oli silti helppo tehdä.
Ylhävuorelta on kyselty, miltä tuntuu, kun ihmisiä on niin paljon vähemmän kuin Helsingissä.
– Eivät ne ihmiset siellä Helsingissäkään ole yhdessä paikassa samaan aikaan, paitsi ehkä rautatieasemalla tai Aleksanterinkadulla. Kun menen täällä ulos, näen suurin piirtein saman verran ihmisiä kuin näin Helsingissä, hän vertaa.
– Minulle ei ollut ongelma muuttaa vähän pienempään paikkaan. Helsingin seudut olivat tulleet minulle jo tutuiksi.
Alkuvuoden pakkasten ansiosta Ylhävuori pääsi heti kokemaan, millaista on, kun mittari näyttää -30 tai jopa enemmän. Uuden kodin pihalla hän on saanut huhkia lumitöissä. Työmatkat hän pyöräilee ja kehuu Joensuun hyvin hoidettuja pyöräteitä.
– Pakkasen vuoksi välillä on ollut aika extremeä pyöräillä. Olen laittanut päälleni suurin piirtein kaikki omistamani vaatteet.
Oman talon ostaminen oli Ylhävuorelle luonteva ratkaisu. Hän asui Helsingissä omakotitalossa vanhempiensa kanssa ja katseli omaa taloa jo siellä.
Helsingissä talojen hinnat ovat poskettomia Joensuun hintoihin verrattuna.
– Täällä oli todella hyvin tarjontaa. Helsingissä talojen hinnat ovat poskettomia Joensuun hintoihin verrattuna. Ostin runsaat 20 vuotta vanhan talon. Omakotitalossa on oma rauha ja piha, ja se on mukavaa.
Uuteen työhön Ylhävuori on päässyt nopeasti kiinni.
– Työ on ollut kiinnostavaa. Aika helposti olen solahtanut tänne. Helsingissä toki asuu sukulaisia, ja sinne on siteet yhä olemassa.
Ylhävuori on huomannut, että elämän rytmi on Joensuussa hitaampi kuin Helsingissä. Hektisyyttä hän ei ole kaivannut.
– Hidastaminen on ihan tervettä. Palaverin kesto on täällä tyypillisesti kaksi tuntia, koska asiat vain tapahtuvat hitaammin.
Ylhävuori harrastaa muun muassa lukemista ja on ilokseen huomannut, että kirjastoauto käy Marjalassakin. Kaupunki vaikuttaa tulijan silmiin vireältä.
– Täältä löytyy aina tekemistä. Koirasta olen haaveillut, ja ehkä jossain vaiheessa hankin sellaisen kaveriksi.
Juttusarjassa haastatellaan äskettäin Joensuuhun muuttaneita ihmisiä.