Sopeutuskevät: Mutalan koulua puolustava Noora Vihervaara korostaa alueiden erityispiirteiden merkitystä

Huhtikuu nytkäyttää Joensuun 20 miljoonan euron sopeutusohjelmaa eteenpäin keskustelutilaisuuksilla, joita kaupunki järjestää eri puolilla aluettaan. Keskustan tilaisuudet ovat maanantaina 15.4. Tiedepuiston Louhela-salissa ja keskiviikkona 17.4. Nepenmäen koululla. Niihin suunnattaneen muun muassa Mutalasta.

– Henkilökohtaisesti olen saanut eniten yhteydenottoja Mutalan alueeseen liittyvistä leikkautuksista, Jenni Mainonen (sd.) vastasi kysymyspakettiin, jonka Karjalan Heili lähetti helmikuussa yhdelle edustajalle jokaisesta kaupunginvaltuustoryhmästä.

^{Päättäjät ova}t saamassa yli 600 joensuulaisen allekirjoittaman adressin, jossa vedotaan Mutalan koulun säilyttämisen puolesta. Jo huhtikuun alussa he saivat koululaisten vanhempien tekemän mittavan selvityksen siitä, mitä kaikkia vaikutuksia koulun lakkauttamisesta tulisi.

Vanhemmat esittivät myös omia vaihtoehtojaan säästöille ja kouluverkon nykyistä tehokkaammalle järjestelylle.

Selvitystä laatimassa ollut Noora Vihervaara sanoo ymmärtävänsä päättäjien vaikean tilanteen.

– Tämä ei ole kenenkään yksittäisen päättäjän ongelma. Ongelma on kaikkien joensuulaisten yhteinen, ja meidän pitäisi päästä etsimään ratkaisuja yhdessä kokonaisvaltaisemmin, Vihervaara sanoo.

Hänen mukaansa mutalalaiset pyrkivät omalla selvityksellään auttamaan päättäjiä tuomalla heille alueeltaan ja koko Joensuusta kerättyä informaatiota keskitetysti. Samanlaista tietojen keräämistä on ollut ainakin Tuupovaarassa, ja mutalalaisten tavoin myös tuupovaaralaisten tietopaketti näyttää vakuuttavalta.

^{Uskooko Vihervaara,} että päättäjillä on oikeasti aikaa perehtyä kaikkeen siihen tietotulvaan, mitä he nyt saavat konsulttien ja viranhaltijoiden lisäksi kaupungin eri osien asukkailta?

– En usko. Uskon, että valtuutetut joutuvat päättämään kokonaisuudesta liian vähäisellä tietomäärällä.

Samaa pelkäsi Heilin kysymyksiin vastannut kaupunginvaltuutettu Marjatta Räty (ps.), joka pohti, ehtivätkö kuulemisissa saadut muutosesitykset lopullisiin päätöksiin. Sari Huovinen (liik.) ja Jasmin Pyöriäinen (kd.) totesivat, että tärkeää on selvittää esitettyjen muutosten vaikutukset monipuolisesti ja että laadukkaan vuoropuhelun ja kuulluksi tulemisen merkitys kasvaa.

Noora Vihervaaran mielestä viisautta olisi lykätä lopullista päätöksentekoa kesäkuuta myöhemmäksi.

– Vaarallisinta on, jos kokonaisuus viedään sellaisenaan päätöksentekoon. Valtuutetuille pitäisi tuoda konkreettisia vaihtoehtoja, Noora Vihervaara sanoo.

– Jokaisella koululla on oma roolinsa, ja niistä tarvitaan syvällistä arviointia. Tuupovaarassa esimerkiksi välimatkat merkitsevät paljon, vaikka oppilasmäärät ovat ehkä pienempiä. Mutala taas on priimapaikalla lähellä keskustaa ja tukee kaupungin strategiaa lapsiystävällisyydestä. Kyse on myös veto- ja pitovoimasta.

^{Vihervaara korostaa} Mutalan koulun kustannustehokkuutta: Kun valtiolta saatava kotikuntakorvaus on 7 500 euroa ja oppilaskohtainen kustannus on 6 500 euroa, koulu tuottaa kaupungille rahaa.

Onko tässä keväässä vaarana, että eri alueiden joensuulaiset alkavat kyräillä toisiaan?

– Toivottavasti ei. Ymmärrän, että jokaiselle oman alueen etu on tärkeä. Mutalassa lähdemme siitä, että lapsiin se raha pitää löytyä ja veroja voidaan nostaa.

Vihervaara sanoo, että Mutalassa asuu lapsiperheitä, jotka valitsivat asuinpaikakseen Mutalan nimenomaan siksi, että se on kuin keskellä kaupunkia oleva idyllinen kylä, jolla on oma lähikoulu.

Vihervaaran oma perhe muutti Joensuuhun Helsingistä, ja vaikka perhe asuikin aluksi muualla kaupungissa, heillä oli pyrkimyksenä päästä nimenomaan Mutalaan.

– Meillä oli ystäviä täällä, kun kymmenen vuotta sitten lähti ajatus, että ai vitsi, tämä on jotain sellaista, mitä me ei Helsingissä saada, Vihervaara kertoo.

– Lapsilla on täällä vapaus toimia, pyörällä pääsee turvallisesti kulkemaan ja on olemassa tällainen kerroksellinen alue keskustan kyljessä.

Vihervaaran mukaan ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki Joensuun alueet ovat samanlaisia.

– Sama pätee kauempanakin oleviin alueisiin: alueilla on hyvä olla omat erityispiirteensä, että jokainen löytää omansa. Kuntalaisena minusta tuntuu, että on uhkarohkeaa lähteä rikkomaan tätä.

^{Joensuun talouden} sopeutusta on ohjannut poliittisesti ryhmä, johon kuuluvat puheenjohtaja Jere Nuutinen (kesk.), Seppo Eskelinen (sd.), Heli Hjälm (kok.), Sari Koskinen (vihr.) ja Jussi Wihonen (ps.). Ryhmä on esittänyt valtuustolle kantansa esityksiin.

Ohjausryhmä pyytää lisäselvitystä useasta esitellystä säästökeinosta ja esittää uudenlaisten pitäjäpalvelupisteiden perustamista.

Koulujen osalta ryhmä esittää, että Tuupovaaran koulun tulisi toimia vuoteen 2030, jonka jälkeen oppilasmäärän kehitys ratkaisee koulun jatkon. Lisäksi Niittylahden opiston soveltuvuutta Niittylahdenrannan ja Suhmuran oppilaille sekä varhaiskasvatukselle on selvitettävä.

Varhaiskasvatuksen osalta ryhmä esittää, että Tuupovaarassa, Niittylahdenrannassa ja Uimaharjussa tulisi järjestää varhaiskasvatuspalveluita. Kaislan päiväkotia ei yhdistettäisi Noljakan uuteen päiväkotiin ja Multimäkeen suunnitellun uuden päiväkodin sijaintia siirrettäisiin kohti Karsikkoa.

Uimahalleista ryhmä esittää, että Mehtimäelle rakennettaisiin iso uimahalli, jonka jälkeen tarkastellaan uuden hallin vaikutusta Rantakylän käyttöasteeseen.

^{Kaupunginvaltuustolle} esiteltiin maanantain iltakoulussa keinovalikoima, jolla kaupungin taloutta olisi mahdollista tasapainottaa pysyvästi miltei 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Huhtikuun alussa valmistuneessa prosessissa on avustanut FCG Oy.

Aiemmin esiteltyjen keinojen, kuten koulu- ja päiväkotiverkon sopeuttamisen ohella valtuustolle esiteltiin pitkä lista erilaisia säästökeinoja. Uusia keinoja olivat muun muassa erilaisten maksujen korottaminen ja uusien käyttöönotto, palveluiden laajuuden ja tason pienentäminen sekä avustusten ja määrärahojen leikkaukset.

Merkittäviä, yli puolen miljoonan euron vuosittaisia vaikutuksia olisi muun muassa hulevesimaksun käyttöönotolla, tonttien vuokrien korottamisella sekä työllisyyspalveluiden muutoksilla, kuten kuntalisän ehtojen tarkennuksilla. Keinovalikoimaan kuuluvat myös vähällä käytöllä olevista leikkipaikoista luopuminen sekä Vainoniemen huvilan ja saunan myynti.

Kaikkien säästökeinojen käyttöönotto sopeuttaisi kaupungin taloutta noin 18,8 miljoonaa euroa vuodessa, kunhan kaikki toimenpiteet on toteutettu. Summa ei riitä tasapainottamaan taloutta kokonaisuudessaan. Lisäksi osa säästöistä toteutuisi vasta vuosina 2027–2030, mikä lisää lähivuosien painetta ennestään.

– Säästötarpeen selättäminen vaatii lisäksi muitakin toimenpiteitä, kuten veronkorotuksia, toteaa kaupunginjohtaja Jere Penttilä.

^{Keskustelutilaisuudet,} jotka liittyvät sopeutusohjelmaan, alkavat tänään tiistaina kello 18–20 Pyhäselän koulussa Hammaslahdessa. Myös muiden keskustelutilaisuuksien kelloajan ovat samat: 10.4. Kiihtelysvaaran Suojapirtillä, 11.4. Tuupovaaran nuorisotalolla, 15.4. Tiedepuiston Louhela-salissa, 16.4. Uimaharjun koululla ja 17.4. Nepenmäen koulun ruokalassa.