Kuningas Ubu: Monenlaista matkan varrelta tarttunutta on mukana, kun viisikymppisiksi ehtineet entiset nuoret tekevät juhlanäytelmää
Henry Räsänen (vasemmalla) ja Tero Sarkkinen poseeraavat kuin Isontalon Antti ja Rannanjärvi, koska kuvaaja niin halusi. Taustalla näyttelijä Onni Hyrkäs, Runon Ystävien kautta mukaan tulleet Pirkko Pussinen ja Anne Wagner sekä koreografi Maarit Ryynänen vetävät omaa lämmittelyään ennen harjoitusten alkua. Kuva: Aimo Salonen
Häjyt-viittauksia näytelmässä ei sentään taida olla, vaikka kuvaaja halusikin laittaa Henry Räsäsen ja viisikymppisiään juhlivan Tero Sarkkisen poseeraamaan asennossa, johon Antit Isotalo ja Rannanjärvi ikuistettiin kauan sitten otetussa valokuvassa.
Antit ovat kuvassa kahleissa, Sarkkista ja Räsästä ei tunnu kahlehtivan mikään, kun he valmistelevat Teatteri Näyttämössä esitettävää Sarkkisen juhlanäytelmää Kuningas Ubu eli puolalaiset.
– Vuosien varrella olemme huomanneet, että löytyy hyviä keinoja, joilla erilaiset tyylilajit saadaan soimaan hyvin yhteen, Sarkkinen sanoo.
Molemmat herrat ovat tulleet itäsuomalaiselle teatteriyleisölle tutuiksi monenlaisen tekemisen kautta. Nyt Räsänen ohjaa ja Sarkkinen näyttelee pääroolin ivanäytelmässä, jonka 14-vuotias koulupoika Alfred Jarre kirjoitti opettajastaan vuonna 1896.
Sarkkiseen teoksen hullu ja groteski huumori upposi vuonna 2000, kun hän pyrki opiskelemaan Turun taideakatemiaan.
– Pääsykokeissa ohjasin näytelmän ensimmäisen kohtauksen. Siinä Äiti Ubu (Joensuussa nyt Sanna Könönen) parsi isä Ubun housuja ja Isä Ubu jahtasi alushoususillaan kärpäsiä, Sarkkinen muistelee.
– Viisikymmentä prosenttia tuosta ideastani on nytkin siinä kohtauksessa ja viisikymmentä on Henryn ideaa. Loput sata ovat sitten muiden näyttelijöiden, koreografin ja tekniikan ideaa.
Sarkkisen juhlanäytelmän koostaa Ubu-kollektiivi, jossa on talkoilemassa nelisenkymmentä teatterin ammattilaista ja harrastajaa niin tuottamisessa, markkinoinnissa, lavastuksessa, puvustuksessa, tekniikassa kuin esittämisessäkin.
Mutta miksi Sarkkinen halusi ohjaajaksi nimenomaan Räsäsen? Vastauksen saamiseksi pitää hypätä tämän vuosituhannen alkuun.
Maarianvaaran teatteripäivät olivat ohi ja intoa puhkuneet nuoret miehet laittoivat yli jääneitä ruokia pakastimeen. Samalla he puhuivat tulevaisuudesta: mitäs jos tehtäisiinkin Maarianvaaran kesäteatterista ammattilaisryhmä, joka kiertäisi iltamien kanssa Suomea.
Niin tehtiin, ja ensimmäinen kiertue vedettiin kesällä 2002. Paljon ovat ystävykset touhunneet yhdessä senkin jälkeen niin, että Ubu-sovituksesta löytyy viittauksia monenlaisiin hahmoihin ja teksteihin, joista kaksikko on oppinut pitämään tai joita he itse ovat jopa joskus esittäneet.
Minusta tuntuu, että Henry kirjoittaa sinne sovitukseen jonkun silmäniskun tai minä heitän näyttämöltä silmäniskun, että huomasitkos, tämä oli Aleksis Kiveltä.Tero Sarkkinen
– Minusta tuntuu, että Henry kirjoittaa sinne sovitukseen jonkun silmäniskun tai minä heitän näyttämöltä silmäniskun, että huomasitkos, tämä oli Aleksis Kiveltä, Sarkkinen sanoo.
Sarkkinen painottaa, että viittaukset muihin teoksiin eivät ole itsetarkoitus, vaan silmänisku toiselle lähtee, jos se tuntuu luontevalta.
– Se ruokkii myös motivaatiota ja mielenkiintoa. Ubuhan on semmoinen teos, että kaikki maailman materiaali on käytössä ja mitä tahansa voi käyttää, Räsänen vahvistaa.
Ubuhan on semmoinen teos, että kaikki maailman materiaali on käytössä ja mitä tahansa voi käyttää.Henry Räsänen
Kaikenlaista on esitykseen pulpahdellutkin. Näyttämöllä kuullaan muun muassa venäjänkielinen lause, jonka tsaari Aleksanteri II on kuulemma lausunut Maarianvaarassa käydessään, ja erilaisia hahmoja on tunnistettavissa Joulupukista Don Quijoteen.
– Jo Ubun hahmossa on sellaista röyhkeyttä, että voi röyhkeästi varastaa maailmankirjallisuudesta. Ehkä se johtuu siitä, että Ubun on kirjoittanut peloton nuorukainen, joka on vain antanut palaa ajatuksella, että kaikki on mahdollista – ja onhan se, kun on sen ikäinen ja kuolematon, Sarkkinen sanoo.
Kuolemattomuuden tunteesta Sarkkinen puhui myös muistellessaan kesää 2002, jolloin Maarianvaaran nuoret hurjapäät kiersivät iltamien kanssa maata hengästyttävällä tahdilla samalla, kun työryhmän jäsenillä oli muitakin teatteriöitä tehtävinä, Sarkkisellakin kesäteatteriohjaus Loimaalla.
Räsäsen mukaan kevään 2024 Ubussa on yhteistä kesän 2002 iltamiin se, että kansansivistys ja rillumarei, vakava ja hauska – erilaiset vastaparit – voivat olla samassa teoksessa. Mikä sitten on muuttunut parissakymmenessä vuodessa?
– Ainakin se, että enää ei selkä kykene siihen, mitä nuorempana tehtiin, kun pystyi heittämään kivikolle vaikka mitä kuperkeikkoja ja voltteja, Sarkkinen vastaa.
Henry Räsäsen 50-vuotisjuhlat ovat heinäkuussa Maarianvaarassa.
– Vielä en tiedä, miten juhlin. Alan miettiä sitä sitten, kun tämä on saatu ohi, Räsänen totesi Ubun harjoitusten lomassa.
Ubun ensi-ilta on kevätpäiväntasauksena, keskiviikkona 20.3.2024. Esityksiä maalis-huhtikuussa on yhteensä yhdeksän.
Kirjoittaja on mukana Ubussa muutaman pikkuroolin verran.