Vaelluksilla rentoutuvan Vuokko Loikkasen, 23, seikkailuhattu näkyy vaikka seuraavalle tunturille asti

Kun psykologian pääsykokeet alkoivat stressata liikaa, Vuokko Loikkanen, 23, lähti kolmen päivän vaellukselle.

– Oli vain neljä viikkoa aikaa lukea. Mietin, voinko lähteä kesken urakan.

Vaelluksella Loikkanen kertasi pääsykoemateriaaleja kaverilleen ja huomasi, miten paljon olikin jäänyt mieleen.

– Se oli hyvä rauhoittumis- ja irtaantumisreissu.

Loikkanen pääsi kuin pääsikin opiskelemaan psykologiaa Itä-Suomen yliopistoon syksyllä 2022.

Luonnossa hän rentoutuu, ja arkiset huolet hälventyvät.

^{Pääkaupunkiseudulta} kotoisin oleva Loikkanen on aina retkeillyt, jo lapsena perheensä kanssa ja partioharrastuksen myötä.

– Ajattelen, että vaelluksen määritelmä on se, että on yötä maastossa. Jos ei ole yötä, niin silloin on retkellä, hän tuumii.

Partion hän lopetti yläasteikäisenä, mutta luonnossa liikkuminen kiinnosti edelleen, joten Loikkanen aloitti vaeltamisharrastuksen noin kolme vuotta sitten muutettuaan Joensuuhun. Silloin hän liittyi uudelleen partioon, nuorten aikuisten retkeilypainotteiseen ryhmään.

– Sitä ei valitettavasti enää ole, mutta ryhmästä sain paljon kavereita, jotka olivat vasta-alkajia ja myös kokeneempia.

Heidän kanssaan Loikkanen pääsi aloittelijanakin hieman pidemmille vaelluksille. Hän suosittelee aloittamaan vaellusharrastuksen niin, että on jonkun kokeneemman matkassa.

^{Vaelluskavereita voi} Loikkasen mukaan löytää järjestetyiltä reissuilta, Facebook-ryhmistä ja yhdistyksistä, kuten Suomen Ladusta.

– Järjestetyt reissut on hyviä, jos niihin on varaa. Se on hyvä tapa tutustua lajiin.

– Tiedän joitain rohkeita, jotka ovat aloittaneet yksinkin, mutta silloin kannattaa mennä johonkin tuttuun paikkaan, Loikkanen neuvoo.

Tänä kesänä hän aikoo mennä ensimmäistä kertaa pidemmälle vaellukselle yksin.

– Aion mennä vähän suositummalle reitille, jossa olisi muitakin ihmisiä.

Pohjois-Karjalan vaellusreittejä Loikkanen kehuu vuolaasti ja suosittelee tutustumaan niihin kaupungin sivuilla.

– Jos haluaa tasaisen maaston, suosittelen Patvinsuota ja Petkeljärveä.

^{Loikkanen tietää} kokemuksesta sen, mitä vaelluksen aloittamiseen oikeasti tarvitaan.

– Luulin, että vaellusta varten pitäisi olla tosi hyvä kunto ja että se vaatisi jotain erikoistaitoja.

Hän tuntee monia vaeltajia, joilla on selän tai jalkojen kanssa ongelmia. Loikkanen kehottaakin vaeltamaan silloin omaan tahtiin.

– Tärkeimpiä taitoja on se, että osaa juoda riittävästi vettä ja muistaa syödä lämmintäkin ruokaa, hän naurahtaa.

– Peruskestävyys on hyvä olla, mutta henkinen kestävyys on tärkeämpää.

Loikkasen kokemuksesta paikan päällä ja kanssavaeltajilta oppii paljon käytännön asioita.

Hän kertoo, että poluttomassa vaelluksessa on tiettyä vapautta, mutta merkitty reitti on aloittelijalle turvallinen, sillä eksymisen vaara pienenee.

^{Värikäs seikkailuhattu} on Loikkasen vakiovaruste. Vaatetuksen värikkyys on myös turvallisuusseikka. Jos käykin niin pahasti, että eksyy, etsijät löytävät helpommin.

– Seikkailuhattu näkyy vaikka seuraavalle tunturille asti, hän kertoo.

Tärkeimpinä välineinä vaellukseen hän luetteleekin säänmukaiset vaatteet, teltan, rinkan tai repun, makuualustan, makuupussin, retkikeittimen, ja ensiapulaukun.

Varusteiden ei tarvitse olla kalliita, mutta laatuun kannattaa Loikkasen mukaan panostaa.

– Olen ostanut esimerkiksi teltan käytettynä, ja seuraan myös tarjouksia.

^{Ruoat Loikkanen} kuivattaa itse vihanneskuivurissa tai uunissa.

Hän kertoo, että on tärkeää varautua pakkaamalla ensiapulaukkuun itselle sopivat ja hyvät tarvikkeet haavanpuhdistus ja -sidontatarvikkeiden lisäksi.

– Jos vaikka tietää, että polvi on joskus mennyt sijoiltaan, kannattaa ottaa ideaaliside kaiken varalta.

Nyrjähdyksiä ja venähdyksiä saattaa Loikkasen mukaan tulla. Niitä ehkäisemään hänellä on vaellussauvat.

Hyönteismyrkkyjä Loikkanen ei metsään kanna eikä suosittele niitä muutenkaan.

– Hyttysiltä kannattaa suojautua vaatteilla eikä myrkyillä.

Pahimpana aloittelijan virheenä Loikkanen pitää roskaamista.

– Kyllä lähtökohta on se, että sen mitä luontoon jaksat kantaa, jaksat kantaa myös pois, hän sanoo.