Kanttori Hanna Autio menee kiipparinsa kanssa Enon baareihin ja kylätaloille

Kauneimpia joululauluja lauletaan Suomen evankelis-luterilaisissa seurakunnissa jo 51. kertaa.

Puolen vuosisadan aikana suosikkilaulut ovat pysyneet pitkälti samoina, mutta paikat ovat laajentunet kirkoista sinne, missä ihmiset muutenkin liikkuvat. Enossa mennään tänä vuonna kylätaloille ja baareihin.

Uudistuksen ideoija on Enon seurakunnan kanttori Hanna Autio, joka työskenteli aikaisemmin Helsingissä Haagan seurakunnassa.

– Helsingissä kun piirsin harpilla ympyrän kirkon ympärille, koko seurakunta oli ympyrän sisällä. Enossa jos piirrän saman kokoisen ympyrän, sen sisällä on vasta murto-osa ihmisistä, jotka kuuluvat seurakuntaan, Autio konkretisoi.

– Kyliltä on vaikea päästä kirkolle, kun julkista liikennettä ei ole. Siksi me olemme halunneet mennä tänä vuonna pitkin pitäjiä.

^{Jouluviikon tiistaina} Kauneimpia joululauluja lauletaan Enossa Hutikan baarissa, ja keskiviikkona ollaan Uimaharjussa Pub Selostajatorpassa.

Säestys hoituu Aution mukanaan kylille kantamalla kiipparilla eli sähköisellä kosketinsoittimella sekä kitaralla, jota näppäilee Jari Niva.

– Hän on seurakuntalaisemme, hirveän hyvä laulaja ja kitaristi, jolla on taustaa tanssimuusikkona, sanoo Autio.

^{Lopuillaan on} vuosi, jolloin uutiset ovat muuttuneet yhä ahdistavammiksi. Ukrainassa ja Gazassa soditaan ja Suomessa leikataan hyvinvointipalveluja. Joensuussa moni itkee Soroppi ry:n ja Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen pyörittämän Kansalaistalon ovien sulkeutumista.

Näkyykö ajan ankaruus ihmisten esittämissä laulutoiveissa?

– Luulen, että ne ovat ne tutut ja turvalliset laulut, joiden kautta voi palata johonkin semmoiseen aikaan, jolloin elämä oli huoletonta. Huoliakin saattoi olla, mutta ne olivat hyvin erilaisia kuin nykyään.

Kestosuosikkeja ovat laulut, joita on laulettu lapsuudenkodeissa ja koulujen Kuusijuhlissa: Heinillä härkien, Jouluyö juhlayö, Maa on niin kaunis. Tuoreempi suosikki, Kassu Halosen säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama Sydämeeni joulun teen on sekin ottanut oman asemansa.

– Kun se oli ensimmäistä kertaa mukana Kauneimmat joululaulut -vihkossa, kuului vielä mielipiteitä, että pitääkö siellä olla tuommoinen poplaulu. Sitten kun se ei yhtenä vuonna ollutkaan mukana, nousi hirveä äläkkä, että sitä ei saa jättää pois, Autio muistelee.

^{Voisiko vihkosessa} olla sitten lauluja, joiden sanoitukset eivät suoraan ole hengellisiä mutta joissa on muuten tänä aikana tarvittavaa voimaa – vaikkapa semmoisia kuin John Lennonin So This Is Christmas tai sen suomenkielinen versio, joiden sanoman äärelle moni voisi pysähtyä.

Taas pääsimme jouluun ja mitäpä oletkaan tehnyt, kun taas yksi vuosi on takana ja uusi edessä. Me pääsimme jouluun, se takaako sen, että maailma kerran ois onnellinen?

– Vaikea sanoa. Pitäisi kysyä niiltä Lähetysseuran ihmisiltä, jotka valinnan tekevät.

^{Autio sanoo,} että kirkoissa mennään varman päälle tutuilla lauluilla, että kaikki pääsevät mukaan. Pienemmissä paikoissa voi uskaltautua kokeiluihinkin.

– Kun olimme Siikavaaran kylätalolla, menimme aika pitkälle toiveiden mukaisesti. Yksi ihminen esimerkiksi halusi Keskitalvi synkkä -nimisen Gustav Holstin laulun, joka on brittien rakastama mutta jota meillä ei tunneta. Sen me opettelimme.

Kauneimmat joululaulut Enossa Hutikan baarissa tiistaina 19. joulukuuta kello 19 sekä Uimaharjussa Pub Selostajatorpassa keskiviikkona 20. joulukuuta kello 18.