Tekniikka ja hyvinvointi kiinnostivat Riitta Pappista jo nuorena – vankilassa hän oli töissä elinkautisen verran

Terveys- ja hyvinvointipalveluja Joensuussa historiallisessa, vuonna 1849 rakennetussa Johanssonin talossa tarjoavan Riitta Pappisen takaa löytyy mielenkiintoinen tarina.

Sähköteknikoksi ja tietoliikenneinsinööriksi alun perin kouluttautunut EneRiitan yrittäjä tunsi jo lapsena mielenkiintoa myös terveysalalle.

– Kun opin lukemaan, tykkäsin siitä heti. Luin satukirjoja mutta myös lääkärikirjoja ja ensiapuopasta. Kirjat ovat tallessa vieläkin. Puheliasentajana ollessani liityin heti ensiapuryhmiin, hän kertoo.

– Ensiapua annoin kerran lapsena polkupyörän sisärenkaalla, kun tyrehdytin äitini käteen saaman pahan valtimohaavan. Ihmisten auttaminen on aina ollut mukana elämässäni. Pienenä tyttönä taisin avata uteliaisuuttani myös nukkeni mahan.

^{Toinen kiinnostuksen} suunta Pappisella oli nuorena erilaisten tekniikan laitteiden purkaminen osiksi. Herätyskellot, radiot ja televisiot tulivat tutuiksi. Kun sitten oli aika hakeutua kouluun, tekniikkapuoli veti enemmän puoleensa.

Erilaisia ja hyvin monipuolisia töitä pääosin tietotekniikan saralla tehtyään hän meni vankilaan. Mutta vain töihin. Siellä hän toimi muun muassa sähköteknikon sijaisena ja oli mukana kehittämässä vankien sähköistä asiointia.

– Elinkautisen verran eli reilut 14 vuotta tuli siellä oltua. Kaksi vuotta sitten uskaltauduin kokonaan yrittäjäksi. Useamman vuoden tein rinnalla iltaisin terveysalan töitä.

Päivät olivat pitkiä, kun päivätyön jälkeen alkoi toinen työpäivä.

– Tärkeintä siinä oli se, että näin päivätyö nollaantui erittäin hyvin. Kaiken kaikkiaan olen tarjonnut erilaisia hyvinvointipalveluja yhdeksän vuotta, 62-vuotias Riitta Pappinen kertoo.

^{Alalla, jossa} löytyy erittäin monenlaista palvelua, on koulutuksen merkitys tärkeä.

– Halu on koko ajan olla jossain koulutuksessa. Koulutuspäiviä kertyy vuosittain useita terveyden ja hyvinvoinnin sektorilta. Nyt keväällä on vielä pari koulutusta neulahoitoihin liittyen. Toinen Espoossa ja toinen Espanjan Fuengirolassa. Neuloja käytänkin paljon.

– Viime keväänä olin Tartossa ruumiinavauksessa. Syvälle siis on opiskeltu ihmisen anatomiaa. Hieronta on suosituin palveluni, mutta siinäkin opin koko ajan lisää. Ei ole kahta samanlaista ihmistä eikä kahta ihan samanlaista ongelmaakaan. Samantyylisiä on, mutta se vaihtelee, miten ongelma on rakentunut.

^{EneRiitan valikoimista} löytyy yli 10 muutakin hyvinvointipalvelua. Ihmiset ovat Pappisen mukaan yhä enemmän kiinnostuneita kokeilemaan akupuntioneulojen vaikutusta. Eikä itikan pistoon verrattava tunne ole enää kovin monelle kammottavakaan.

– Ihmisen fysiologiaanhan se perustuu. Aivojen välittäjäaineita tulee nopeasti pistetylle alueelle. Hoito on kivuton kivuliaallekin alueelle.

– Kosketusarka lapakin voidaan näin hoitaa, vaikka sitä ei millään voisi kädellä käsitellä. Yksi pieni pisto voi muuttaa koko tilanteen. Sen jälkeen onnistuu hierominenkin.

Riitta Pappinen pitää alansa suurimpana ja jopa ihanana haasteena, kun joutuu etsimään hyvinkin pientä syytä, miksi juuri tämä vaiva on asiakkaalle tullut. Yksi mielenkiintoisimmista haasteista tällä hetkellä on purenta- ja äänilihasten Voice Well -hoidot.

Hieronnan lisäksi suosittua on terveyslähtöinen jalkojen hoito.

– Jaloistahan lähtee koko ihmisen terveys. Kaikki hieronta sitten eri variaatioineen puolestaan lähtee klassisesta hieronnasta.

^{Mitä sitten} vinkiksi henkilölle, joka haluaa huolehtia terveydestään?

– Ihmisillä pitäisi olla samanlainen hälytysmekanismi kuin autoilla, huoltohälytys tietyn väliajoin. Monesti käy niin, että vakioasiakkaatkin sanovat, että ei minulla mitään ihmeellistä nyt ole. Kun käydään asioita läpi, löytyy kaikenlaista. Muista siis tarkkailla itseäsi ja kerro ongelmistasi.

Vakioasiakkaita Pappisella on noin kaksi kolmasosaa.

– Kyllähän se niin on, että tee työt kunnolla, niin pärjäät kovassakin kilpailussa. Tarjontaani olen nyt tyytyväinen.

Suomessa on tällä hetkellä arvion mukaan 22 000 koulutettua hierojaa. Niitä, jotka hierovat työkseen, on varmasti paljonkin pienempi määrä. Pappinen itse on kouluttautunut urheiluhierojaksi Itä-Suomen liikuntaopistossa.

^{Monet ovat} houkutelleet aktiivista toimijaa kouluttautumaan vielä fysioterapeutiksi.

– Ei enää tässä elämänvaiheessa siihen ole potkua. En tiedä, löytäisinkö siitä jotain sellaista, mikä innostaisi. Nytkin työssäni on paljon samoja elementtejä.

– Tärkeintä on auttaa asiakasta konkrettisesti aina niin, että hänen ei tarvitsisi tulla uudelleen. Pelkät ohjeet paperinipun myötä eivät ole minun juttuni, Pappinen painottaa.

Pitkään harrastuksena ja osin työnäkin hänellä on ollut itämainen Jang-Su-terveysliikunta.

– Sillä haetaan elastisuutta. Huomasin aikanaan itse, että kaikkeen se ei auta eikä voi kaikkea korvata. Oma tahtoni oli päästä asiakkaan iholle, ja siitä haluan pitää kiinni jatkossakin, Riitta Pappinen hymyilee lopuksi.

Ihminen yrityksen takana -juttusarjassa haastatellaan eri alojen yrittäjiä.