Taitokorttelin tarinoita: Mustosen talossa on toiminut niin kaupungin hallinto kuin Suomen Pankkikin

Vuonna 1810 syntynyt Antti Juhana Mustonen, perheen yhdeksästä lapsista nuorin, osoitti jo nuoruudessaan taipumuksia kaupalliselle alalle. Kotiseudullaan Pielisjärvellä, nykyisessä Lieksassa, hän teki teini-iässä liiketoimia karja-, rihkama- ja voikaupalla. Kun tieto Joensuun kaupungin perustamisesta tuli alle 40-vuotiaan Mustosen korviin, hän siirsi liiketoimensa uuteen, kasvavaan kaupunkiin.

Rohkea luonne, yritteliäisyys ja luontaiset taipumukset johtivat muutaman vuosikymmenen aikana siihen, että Mustosesta tuli upporikas liikenero, jolla oli omistusta muun muassa puutavara- ja laivanvarustusalalla, muussa teollisuustoiminnassa, tukkukaupassa sekä maanviljelyssä. Hänet tunnettiin maanlaajuisesti ja varsinkin Pohjois-Karjalassa.

Kaupungin porvarioikeudet omannut Mustonen vaikutti merkittävästi Joensuun kaupungin kehittymiseen. Hän teki työtä kotiseutunsa eteen myös valtiopäivillä. Kun Mustonen valittiin sinne kaupungin porvarissäädyn edustajana vuonna 1867, hän paneutui etenkin Pielisjoen kanavointikysymykseen.

^{Mustonen oli} kauppa-alalla pitkälti itseoppinut, luontainen lahjakkuus. Hänen kyvykkyyttään ja menestystään arvostettiin, mistä oli osoituksena muun muassa se, että vuonna 1874 hän sai kauppaneuvoksen arvonimen, ensimmäisenä Joensuussa ja koko maakunnassa.

Liikemiehen vaistoa Mustonen osoitti myös nopealiikkeisyydellä ja ennakointikyvyllä. Hän osti esimerkiksi kaupungin keskustan alueelta vuoden 1849 tonttihuutokaupassa viisi rakentamiselle varattua tonttia, joista hän myi neljä edelleen.

Kaikista Mustosen vuosien varrella omistamista tonteista ehkä tunnetuimmaksi on aikojen saatossa tullut Ranta- ja Koskikadun kulmaus. Tontille nousi perheen uusi kotitalo, yleisimpien näkemysten mukaan vuonna 1870. Mustonen asui perheineen kartanonomaisen talon Rantakadun puoleisessa osassa, ja Koskikadun puolella asuivat palvelusväkeen kuuluvat.

^{Joulukuussa 1883} Joensuun kaupunki osti Mustosten kotitalon. Rakennuskauppa oli perikunnan kannalta järkeenkäypä suvun konkurssivelkojen vuoksi mutta myös siksi, että kauppaneuvos Mustonen oli menehtynyt vuonna 1877 ja leskipuolisonsa Lovisa Aurora Lindegrén kesällä 1882.

Kaupungin hallintorakennuksena Mustosen talo sai toimia vuodesta 1884 vuoteen 1914 saakka. Eliel Saarisen suunnittelema uusi kaupungintalo valmistui tuona vuonna nykyiselle paikalleen. Kaupungin hallinnonalojen moninaisia päätöksiä ehdittiin siis tehdä Ranta- ja Koskikadun kulmassa noin 30 vuoden ajan.

Suomen Pankki oli Mustosen talon yhtenä vuokralaisena vuoden 1884 heinäkuusta vuoteen 1914 saakka. Pankin toimintaa varten rakennuksen etelänpuoleiselle seinustalle rakennettiin tiilinen pankkiholvi. Sitä paranneltiin 1880-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Kokonaan uusi holvi rakennettiin entisen paikalle vuonna 1902. Talon ulkopuolelle holvi näkyy edelleen punatiilisenä lisärakenteena.

Posti toimi Mustosen talossa vuosikymmenten ajan. Paikallinen postikonttori, joka vaihtoi kaupungin alkuaikoina toimintapaikkaa useaan otteeseen, sijaitsi talossa vuosina 1893–1896 ja 1916–1955. Kolmas tunnettu talossa vaikuttanut toimija oli Pohjois-Karjalan lääninhallitus 1960-luvulla ennen lääninhallituksen talon valmistumista.

1980-luvun puolivälissä taloa remontoitiin Joensuun kaupungin matkailu- ja kulttuuritoimen käyttöön.

Samalla päätettiin, että rakennuksen julkisivuun palautetaan muun muassa vuosikymmeniä poissa olleet parvekkeet Ranta- ja Koskikadulle. Sisätilat remontoitiin yleisilmeeltään alkuperäisempään suuntaan.

^{Joensuussa alettiin} 2000-luvulla kehitellä ajatuksia paikallisen yrittäjyyden ja käsityöläisperinteen edistämisestä. Toukokuussa 2006 Mustosen taloon ja viereiseen Parviaisen taloon avattiinkin Pohjois-Karjalan Käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen käden taitajien ja muun luovan työn tekemisen keskus, Taitokortteli. Petra Karjalainen, silloinen Kärnä, oli noina vuosina yksi Taitokorttelin tärkeistä taustahenkilöistä.

Sittemmin Taitokorttelin toimintaa on hallinnoinut Taito Pohjois-Karjala, joka keskittyy kehittämään pohjoiskarjalaista käsityökulttuuria ja Taitokorttelia kulttuurimatkailukohteena. Yhdistys vuokraa Taitokorttelin taloja Joensuun kaupungilta ja vuokraa tiloja edelleen korttelin yrittäjille.

Rakennusmestari Leander Backmanin suunnittelema Mustosen talo, joka on yksi Taitokorttelin neljästä rakennuksesta, tunnetaan nykyisin muun muassa pienistä kauppaputiikeistaan sekä perinteikkäästä Kauppaneuvoksen kahvilasta.

Veikko Jalavan vuonna 1952 toteuttama muistolaatta talon Koskikadun puoleisella seinällä muistuttaa osaltaan perinteikkään 154-vuotiaan talon juurista ja sen ensimmäisestä isännästä, Antti Juhana Mustosesta.

^{Mustosen talon} varhaisempaa ja erikoisempaa historiaa edustaa puolestaan Koskikadun puoleisella talon parvekkeella oleva liettualaisen kuvanveistäjän Vaidas Ramoškan valkea Enkeli-veistos. Se on vuodesta 2008 lähtien symboloinut ystävyyttä Joensuun ja Liettuan pääkaupunki Vilnan välillä.

Lähteet: Kansallisarkisto ja -kirjasto, Pohjois-Karjalan museo, Sanomalehti Karjalalaisen Kaiku-arkisto, Suomen Valtiosäätyjen Pankkivaltuusmiesten kertomukset Säätyjen Pankkivaliokunnalle vuosilta 1882–1915, Matti Virrantalo

Juttusarjassa käydään läpi Taitokorttelin historiaa ja nykypäivää.