play

Kontiolahden Iskun iskut on isketty – "Kyllähän toiminnan loppuminen harmittaa"

Pitkäaikainen Iskun puheenjohtaja Aarne Tanskanen selailemassa seuran kuva-albumia. Albumi kertoo monesta vuosien varrella olleesta huippuhetkestä.

Pitkäaikainen Iskun puheenjohtaja Aarne Tanskanen selailemassa seuran kuva-albumia. Albumi kertoo monesta vuosien varrella olleesta huippuhetkestä. Kuva: Kari Viljakainen

Kari Viljakainen

Perinteinen lentopalloseura Kontiolahden Isku on vähin äänin lopettanut toimintansa. Vuosi sitten harrasteliikunta ja kuntolentopallo siirtyivät Kontiolahden Urheilijoiden alaisuuteen. Aktiivipelaajat, lähinnä tyttöjuniorit, olivat siirtyneet muihin seuroihin jo aiemmin.

Vuonna 1985 perustettu Isku pelasi parhaimmillaan miesten ykkössarjassa ja oli tunnettu erityisesti tyttöjunioreiden kasvattajana. Näissä päästiin parhaimmillaan SM-lopputurnauksiin saakka. Kuntoliikunnan puolella lajikirjo oli vuosien varrella varsin laaja.

Seuran syntyyn vaikutti tarve yhdistää pieniä, aktiivisia kyläseuroja ja luoda erityisesti lentopallolle hyvät kilpailuedellytykset koko kunnan alueelle.

– Onhan tämä kaikkinensa ollut hieno taival. Kunta on antanut loistavat mahdollisuudet toimintaan. Kiitos laajasta toiminnasta kuuluu myös erittäin aktiivisille talkooporukoille ja yhteistyökumppaneille, jotka pitivät toimintaa elossa viime vuosiin saakka, kertoo pitkäaikainen seura-aktiivi Eero Kettunen.

– Urheiluseuratyö näissä ympyröissä, joissa olemme toimineet, on mitä parhainta kasvatustyötä. Yhteiskunnassamme se saa valitettavasti ihan liian vähän huomiota.

Vuosia seuran puheenjohtajana toiminut Aarne Tanskanen muistelee Iskulla olleen parhaimmillaan lähes kymmenkunta joukkuetta eri juniorisarjoissa.

– Suurimmillaan jäsenmäärämme oli noin 130. Beach volley -turnauksia pidettiin Vierevänniemellä 20 vuotta. Viime kesänä sitä ei enää ollut. Toivottavasti siihen saataisiin vielä joskus jatkoa, koska siellä on erinomaiset kentät, Tanskanen toivoo.

Salibandyn ja jalkapallon lisääntyneet harrastajamäärät sekä talkooväen väheneminen muuttivat lentopalloon sitoutuneiden määrää.

– Ne söivät junioritoimintaamme. Tekijät väsyivät, kuten useassa muussakin seurassa on vuosien edetessä käynyt. Suurin kynnys oli aina puheenjohtajan löytäminen. Ennen koronaa oli jo puhetta, että pitkään ei enää jakseta toimia.

– Kyllähän toiminnan loppuminen harmittaa. Kylähullujahan tämä vaatii. Ne ovat kuitenkin vähenemään päin, Kettunen naurahtaa.

Aarne Tanskanen muistaa myös eteen tulleet saliongelmat, kun muut lajit alkoivat Kontiolahdella laajentua.

– Nyt tilanne on kuitenkin hyvä. Uusia kouluja on tullut saleineen ympäri kuntaa ja on hyvä urheiluhallikin. Harjoitusmahdollisuuksia kyllä löytyy.

Lajinahan lentopallo on edullinen moneen muuhun verrattuna.
Eero Kettunen

Lentopallon harrastajatilanne on varsin huono koko maassa. Juniori-ikäluokissa joukkueet ovat vähentyneet dramaattisesti.

– Huolestuttaa lentopallon junioritoiminta niin maakunnassa kuin valtakunnallisestikin. Kyllähän se perinteisesti vieläkin lähtisi kouluista, jos olisi innokkaita laji-ihmisiä opettajina. Valitettavasti lapset hakeutuvat in-lajeihin helpommin kuin lentopalloon.

– Lajinahan lentopallo on edullinen moneen muuhun verrattuna. Ilman vanhempien kannustusta ja mukanaoloa harva lapsi ajautuu nykyään lentopallon pariin, Kettunen valaisee tilannetta.

Sama ilmiö on lajin parissa myös aikuisharrastajilla. Ikämiesten ja -naisten määrät vähenevät vauhdilla.

– Kontiolahdella oli puulaakilentopallossa 1980-luvun lopulla jopa A- ja B-sarja ja joukkueita molemmissa toistakymmentä.

Miesten ykkössarjassa vielä kaudella 2009–2010 esiintyneen Iskun mieleenpainuvia hetkiä oli Lehmon koulun salissa pelattu cup-ottelu Pielaveden Sampoa vastaan samoina menestysvuosina.

– Tiukasti taistelimme, ja tupa oli tupaten täynnä yli 300 katsojan voimin. Sampo joutui lopulta laittamaan kovimmat liigamiehet peliin, jotta voittivat, muistelee itsekin vielä viisikymppisenä kentällä piipahtanut Kettunen.

Viime vuosina seuran näkyvää viittaa kantoivat tyttöjoukkueet. Valmennuksesta päävastuun kantoi Timo Hartikainen.

Joen Jujun voittaessa naisten ykkössarjan keväällä 2023 ja karsiessa liiganoususta mukana oli neljä Kontiolahden Iskun kasvattia. Sisarukset Siiri ja Essi Hartikainen, Ella Kuosmanen ja Sanni Peltoniemi olivat olennainen osa joukkuetta.

Ella Kuosmanen on tällä kaudella esiintynyt salolaisen LP Viestin liigajoukkueessa. Siiri Hartikainen oli Kuopion Puijo Volleyssa voittamassa Suomen cupia helmikuun alussa.

Entisistä miespelaajista Markku Lukkarinen on ollut aikanaan ylimmällä sarjatasolla Tampereen liigajoukkueissa.

– Monien puheenjohtajien ja valmentajien pyyteetön valmennustyö ja talkoolaiset ovat kaiken tämän mahdollistaneet. Ei voi kuin kiittäen kumartaa kaikkia, Eero Kettunen ja Aarne Tanskanen päättävät muistelemiset.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta