Kunnostetaanko Honkajoki taimenten kutupaikaksi? – Virkistyspolun se ainakin saa kupeeseensa
Meeri Partanen ja Tarmo Tossavainen tekivät toukokuussa perusteellisen maastotarkastelun. Kuva: Janita Kauppinen
Honkajoen varteen Uimaharjun taajamaan on tekeillä virkistyspolku. Lisäksi tehdään selvitys Honkajoen kunnostuksesta taimenten kutupaikaksi. Projekteja viedään eteenpäin rinnakkain, mutta ne eivät ole toisistaan riippuvaisia.
Hanketta on luotsaamassa kolmen henkilön yhdistys, Uimaharjun Tuuma ja toimi, apunaan liuta talkoolaisia.
– Juuri tällaisia projekteja varten yhdistys perustettiin, yhdistyksen puheenjohtaja Minna Uotinen kertoo.
Alueen kunnostamista on ilmeisesti mietitty aiemminkin, mutta viime syksynä idea sai kunnolla tuulta alleen Facebookissa. Uotinen nimeää idean isäksi Jouni Valtosen, joka kertoo sähköpostitse olevansa iloisesti yllättynyt idean saamasta kannatuksesta ja kiitollinen tahoille, jotka mahdollistavat toteutuksen.
Kunnostussuunnitelmien pohjalta oli viime vuonna ensimmäinen tapaaminen. Kari Piitulainen ja Jane Manninen ryhtyivät talkooporukkaan heti projektin alussa.
– Mieluummin kulkisin koiran kanssa viileää joen vartta pitkin kuin kuumaa asfalttia, Manninen sanoo.
– Sitten kun saadaan taimenet tähän vielä hyppimään, niin hyvä tulee, Piitulainen lisää.
Myös Kati Valtonen on osallistunut hankkeeseen aktiivisena talkoolaisena. Hän pitää tärkeänä sitä, että kaunis joki saadaan esille.
– Tärkeänä pidän myös kyläläisten aktiivisuutta, Valtonen sanoo.
Virkistyspolku tulee olemaan yhden kilometrin mittainen, ja se kulkee Honkajoen viertä rautatieasemalta liikenneympyrän kautta autoasemakaarelle.
Tuuma ja toimi ry:n puheenjohtaja Minna Uotinen (oik.) sekä talkoolaiset Kari Piitulainen, Jane Manninen ja Kati Valtonen ovat uurastaneet virkistyspolun eteen talkoissa. Kuva: Janita Kauppinen
Polusta tehdään mahdollisimman helppokulkuinen, jotta siinä voi kulkea esimerkiksi lastenrattaiden kanssa.
Toukokuun talkoissa pajukkoa raivattiin polun tieltä.
– Saimme tosi nopeasti raivattua aluetta, Valtonen kehuu.
Tällä hetkellä Joensuun kaupungin alueella tehtävät raivaustyöt ovat kuitenkin tauolla lintujen pesimärauhan vuoksi. Sillä alueella raivaustöitä voidaan jatkaa aikaisintaan heinäkuussa.
– Se tietenkin vähän viivästytti tätä projektia, Piitulainen kertoo.
Kesän aikana muita raivaustöitä hoitaa Osuuspankin kesätyötuella palkattu uimaharjulainen nuori. Suunnitelmissa on, että virkistyspolku olisi kävelykunnossa syksyyn mennessä.
– Loppusipistelyitä, kuten penkkejä ja ketokukkia, on tarkoitus laittaa ensi vuonna, Jane Manninen sanoo.
– Mahdolliset avajaisetkin pidetään ensi kesänä, Kati Valtonen arvelee.
Polkua on tarkoitus kehittää jatkossakin mahdollisuuksien mukaan. Reitille tulee myös kaksi siltaa, jotka ylittävät Honkajoen.
– Sillat ovat kaivinkoneurakan jälkeen kallein osio, Manninen toteaa.
Projektiin on saatu Leader-rahoitus, jonka omavastuuosuuteen on tehty pienkeräys. Uimaharjun Tuuma ja toimi -yhdistystä voi tukea talkoiden lisäksi liittymällä jäseneksi.
– Tietysti otamme vastaan, jos joku tahtoo lahjoittaa esimerkiksi penkit polun varteen, Minna Uotinen haaveilee.
Haluan edistää vesistöjen tilaa ja ekosysteemien hyvinvointia, ja tässä kohteessa on hyvät mahdollisuudet kunnostukselle.Meeri Partanen
Honkajoen kunnostussuunnitelman taimenten kutupaikaksi laatii opinnäytetyönään Meeri Partanen, joka opiskelee energia- ja ympäristötekniikkaa Karelia-ammattikorkeakoulussa.
Uimaharjun Tuuma ja toimi otti ammattikorkeakouluun yhteyttä, ja lehtori Tarmo Tossavainen tiesi ehdottaa Partaselle opinnäytetyön aihetta.
– Haluan edistää vesistöjen tilaa ja ekosysteemien hyvinvointia, ja tässä kohteessa on hyvät mahdollisuudet kunnostukselle, Partanen kertoo.
Kevätylivirtaaman aikaisten vedenlaadun mittausten perusteella Honkajoen pH-arvo on 5,6–5,7, ja vedenlaatu on tyydyttävällä tasolla jopa taimenelle. Näytteenotot uusitaan kesäalivirtaaman ja syysylivirtaaman aikaan.
Toukokuussa suoritetun perusteellisen maastotarkastelun perusteella Honkajoessa on turveliettymiä suhteellisen vähän, mikä on hyvä asia taimenten kannalta. Uoma on hiekka- ja sorapohjainen, ja koskimaisia osuuksia on muutama.
Kunnostus kyetään Tossavaisen ja Partasen mukaan tekemään niin, ettei se mainittavasti haittaa metsätaloutta tai muuta maankäyttöä.
He kertovat, että 1950- ja 1960-luvuilla Honkajokea perattiin ja suoristettiin voimakkaasti, mutta kunnostaminen näyttäisi olevan mahdollista.
– Honkajoen kunnostamisessa riittää tekemistä, mutta lähtökohdat näyttävät riittävän hyviltä, Tossavainen sanoo.
– Taimenet viihtyvät virtavedessä, jossa niille on riittävästi pohjaeläimiä ravinnoksi ja riittävästi toteutettuja kunnostusrakenteita, kuten kynnyksiä ja kutusoraikoita, jotka tehdään kivestä ja puusta, Partanen kertoo.