Tiedätkö, mistä viisaudenhampaat ovat saaneet nimensä? – Näin sujui operaatio, kun ne poistettiin toimittajalta

Viisaudenhampaan poisto on yleinen toimenpide Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä, jonka asiakaskunta on suurelta osin nuoria aikuisia. Kuten monet korkeakouluopiskelijat, olen itsekin saanut YTHS:ltä avun vaivanneisiin viisaudenhampaisiin.

Hammaslääkäri Salla Rissanen kertoo, että viisaudenhampaiden nimi juontaa juurensa siitä ajatuksesta, että hampaiden puhkeamisen aikaan ihminen on ehtinyt ”viisastua”.

– Viisaudenhampaat puhkeavat noin 20 vuoden iässä, ja puhkeaminen etenee harvoin enää 25 ikävuoden jälkeen, Rissanen kertoo.

– Mikäli hammaslääkäri katsoo viisaudenhampaiden poiston olevan tarpeen, se suositellaan tehtäväksi varhaisaikuisuudessa. Tällöin sekä toimenpiteen toteuttaminen että siitä toipuminen ovat usein helpompia, hän jatkaa.

^{Odotusaulassa ennen} toimenpidettä jännitin niin, että kädet tärisivät ja sydän pamppaili. Mietin, onko liian myöhäistä vain lähteä kotiin.

Pakoajatukset katkesivat siihen, kun Salla Rissanen ja hammashoitajan tehtävää suorittamassa ollut suuhygienisti Alina Kakkonen kutsuivat minut iloisesti vastaanotolle.

Salla Rissasen mukaan poistoon liittyvä jännitys ja pelko voivat johtua osaltaan siitä, että kyseessä voi olla monille ensimmäinen puudutuksessa tehtävä hammastoimenpide.

– Usein toimenpiteen kulun selittäminen, hyvä puudutus ja rento, rauhallinen hoitotilanne riittävät lievittämään pelkoa, Rissanen sanoo.

Hän kysyykin alkuun, haluanko hänen kertovan toimenpiteen kulusta. Vastaan myöntävästi, ja Rissasen rauhallinen selostus tapahtumista rauhoittaa mieltäni. Välillä hän hyräilee radion mukana.

– Lisäksi potilas voi esimerkiksi kuunnella musiikkia tai äänikirjaa toimenpiteen aikana ja saada näin ajatuksia muualle, Rissanen kertoo.

– Mikäli pelko toimenpidettä kohtaan on voimakas, on hoito mahdollista tehdä rauhoittavassa esilääkityksessä. Esilääkityksen tarpeen arvion tekee hammaslääkäri aina yksilöllisesti, hän lisää.

^{Ensin minulta} poistetaan ylähammas. Rissanen varmistelee, että puudutus toimii kuten pitää. Menee vain hetki, kun hän ilmoittaa, että hammas on nyt poistettu.

Seuraavana vuorossa on alahammas, jota pitää asentonsa vuoksi pilkkoa pienempiin osiin, jotta sen voi poistaa.

– Tästä 2D-kuvasta ei näy kaikki juurien mutkat, Rissanen sanoo.

– Tämä on helppo toimenpide, mutta näkyvyyden saaminen on joskus vaikeaa, hän jatkaa samalla kun koettaa paikantaa viimeistä hammaspalaa ikenen sisältä.

Kun viimeinenkin pala on saatu poistettua, Rissanen ompelee alahampaan poistokuoppaan itsestään sulavat tikit, ja toimenpide onkin nopeasti ohi. Tämän jälkeen Salla Rissanen ja Alina Kakkonen keräävät pyynnöstäni hampaanpalaseni matkamuistoksi pussiin, jonka saan viedä kotiin.

Olin jo toimenpiteen aikana hämilläni siitä, miten rauhallisena pysyin. Ei ole ennenkuulumatonta, että hammaslääkärin tuolissa itkisin pelosta tavallisen tarkastuksenkin yhteydessä.

– Usein potilaat ovat yllättyneitä siitä, kuinka helposti ja kivuttomasti toimenpide sujui. Kavereille ja nettiin jaetaan helposti huonot kokemukset hammashoidosta, ja hyvät kokemukset jäävät usein kertomatta, Salla Rissanen sanoo.

Vielä tulee mieleen kaksi kysymystä. Miksi ihmiselle kasvaa viisaudenhampaat, ja mitä varten ne yleensä poistetaan?

– Ne ovat ihmisen kolmannet poskihampaat. Evoluution myötä leukojen koko on pienentynyt niin, että ne eivät monilla mahdu puhkeamaan suuhun kokonaisuudessaan, Rissanen kertoo.

^{Viisaudenhampaan} poistoon on usein syynä epäedullinen asento ja vain osittainen puhkeaminen, joka altistaa ympäröivän ikenen tulehtumiselle, perikoroniitille.

Joskus poisto tehdään Rissasen mukaan ennakoivasti, ja jotkut hakeutuvat vastaanotolle siinä vaiheessa, kun hampaat alkavat oireilla.

Välttämätöntä poisto ei kuitenkaan ole, jos viisaudenhampaat mahtuvat puhkeamaan ja ne on mahdollista puhdistaa siten, että ne pysyvät terveinä. Mahdollista on myös se, että ne puuttuvat kokonaan tai että ne jäävät puhkeamatta.