Lehdet ovat pysyneet puissa tavallista kauemmin – mistä se kertoo?

Joensuun seudulla ja muuallakin Suomessa on huomattu, että lehdet ovat säilyneet puissa pitkälle syksyyn. Vaikka lunta tupruttaa ja talvi näyttää toden teolla vyöryvän Pohjois-Karjalaan, jotkin puut ja pensaat pitävät tiukasti kiinni lehdistään.

Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja, professori Anne Tolvanen vastaa kysymykseen, ovatko lehdet tänä vuonna pysyneet puissa tavallista sitkeämmin.

– Kyllä ne tänä vuonna ovat pysyneet pitempään, Tolvanen aloittaa.

Samalla hän kuitenkin kertoo, että siitäkään huolimatta tilanne ei ole poikkeuksellinen. Luontoon kuuluvat erilaiset vaihtelut, ja kuten sanotaan, vuodet eivät ole veljiä keskenään.

– Silloin tällöin käy näin, että lumi tulee, vaikka lehdet ovat puissa, Tolvanen kertoo.

^{Ilmiölle löytyy} luonnollinen selitys. Syitä lehtien säilymiseen pitkälle syksyyn voi hakea kahdesta asiasta: valosta ja säästä. Syksyn mittaan valon määrä vähenee, ja se on puille sekä pensaille viesti siitä, että talvi on tulossa. Tolvanen kertoo, että valoilmastolla on vaikutusta lehtien putoamiseen. Siinä, millaiset puut ja pensaat ovat tottuneet valoilmastoon paremmin, on eroja.

Tolvasen mukaan valoilmaston lisäksi myös säällä on merkitystä.

– Lämmin sää voi hidastaa syksyyntymistä jossakin määrin.

Lehtien pudottaminen on puille tärkeä prosessi ravinteiden kannalta. Siinä missä osa puista on pudottanut lehtensä aikaisemmin, toiset puut ja pensaat säilyttävät lehtensä pidempään. Tolvasen mukaan eroavaisuutta löytyy etenkin luonnonkasvien ja jalostettujen kasvien välillä. Puutarhakasvit eivät välttämättä ole luonnonkasvien tavoin sopeutuneet olosuhteisiin.

– Puutarhakasveja on jalostettu ja tuotu muualta. Niillä ei ole samanlaista sopeutumaa juuri tähän tilanteeseen. Ne jatkavat kasvua ja elelyä, koska ne eivät ole tottuneet valoilmastoon, Tolvanen kertoo.

^{Moni voi} miettiä, vaikuttaako lehtien pysyminen pitkälle syksyyn puiden ja pensaiden kuntoon tai esimerkiksi siihen, miten nopeasti lehdet lähtevät keväällä kasvuun. Luonnonkasveille sillä ei Tolvasen mukaan ole vaikutusta, sillä luonnonkasvit ovat ehtineet jo hyödyntämään ravinteet.

Toisin voi kuitenkin olla puutarhakasvien kohdalla. Tolvasen mukaan niiden kasvu voi hidastua, mikäli ne eivät ole ehtineet ottaa talteen tarvittavia ravinteita. Aikuiseksi kasvaneiden puutarhakasvien osalta hän ei pidä vaikutusta kuitenkaan suurena. Puiden silmut voivat mahdollisesti kärsiä. Esimerkiksi omenapuihin tilanne voi vaikuttaa enemmän.

– Niille voi käydä huonommin. Lehtien putoamisen viivästyminen voi heikentää ravinteiden talteenottoa. Se kertoo myös puun talveentumisen viivästymisestä, jolloin silmut saattavat olla myös herkempiä pakkasille. Tämä voi vaikuttaa seuraavan vuoden satoon, mutta ennen pitkää tilanne todennäköisesti palautuu.

^{Vaikka kevät} tuntuu vielä kaukaiselta ajatukselta, luonto on jo valmistautunut kevääseen. Ensin on kuitenkin selvittävä talvesta. Luonnonkasvit ovat tottuneet valoilmaston lisäksi erilaisiin talviin, kuten lämpötilojen, lumimäärän ja sään vaihteluihin. Siitä johtuen erilaiset talvet eivät niitä ihan helposti nujerra.

Yksi vaaranpaikka kuitenkin on, ja se liittyy Tolvasen mukaan kevääseen. Mikäli keväällä tulee lämmin jakso ja maa on vielä jäässä, on mahdollista, että kasvit lähtevät kasvuun liian aikaisin, jolloin voi tapahtua kuivumista.

– Se vaatii kuitenkin monen päivän yhtenäisen lämpimän jakson. Lisäksi jos lämpöjaksoa seuraavat taas yöpakkaset, kasvuun lähteneet silmut paleltuvat herkästi.

Luonnonkasvien osalta tilanne on Tolvasen mukaan silti hyvä.

– Eivät ne vähästä hetkahda.

Kiristyvän talven keskellä mieltä lämmittää se, että puut odottavat jo kevään tuloa. Ne valmistautuvat kevääseen jo syksyllä.

– Kukkasilmut ovat jo odottelemassa ensi kevättä, Tolvanen kertoo.