Kamala sotku: Oma laulu syntyy yhteistyössä sana sanalta

Moi, muistatko mut, kuin romanttinen sydän, liimaannuin sinuun, kuin rakkauden zombie pihkaannuin sinuun...

Nämä laulunsanat kantautuvat Papinkadun opistotalon alakerrasta, jossa Joensuun seudun kansalaisopiston soveltava bändiryhmä Kamala sotku treenaa uutta kappalettaan Jäin kiinni sinuun. Puolitoistatuntia kestäneiden treenien päätteeksi bändin kahdeksan jäsentä heittäytyvät haastateltaviksi.

Mistä Kamala sotku on saanut nimensä?

– Kerran, kun piuhat olivat ihan sekaisin lattialla, minä huusin: kamala sotku! Siitä se nimi tuli, kertoo bändissä ksylofonia soittava Ville Korhonen.

Kamalan sotkun laulaja Kati Natunen kertoo heidän soittavan omien kappaleiden lisäksi myös cover-biisejä.

– Ollaan soitettu esimerkiksi Hurriganesia ja PMMP:tä, mutta myös vanhempia klassikoita, kuten Juokse sinä humma, luettelee kitaristi Jesperi Käräjähonka.

^{Omia biisejä} Kamala sotku on tehnyt kaikkiaan neljä. Aiemmin yhtye on tehnyt kappaleet nimeltään Kamala sotku, Toinen pahkasikajuttu ja Suomipoppia. Kappaleet syntyvät yhteistyönä erityisoppijoille bändisoittoa Joensuun seudun kansalaisopistossa vetävän Lari Kovasen kanssa.

– Laulutekstit tehdään niin, että kokoonnumme rinkiin ja käymme kierroksen läpi poimien sanoja sekä ideoita ylös. Niistä palasista lähdetään sitten yhdessä muokkaamaan tekstiä lauluksi, Kovanen raottaa prosessia.

– Sieltä nousee monenlaisia teemoja esiin, esimerkiksi Kamala sotku -kappaleessa lauletaan väärinpäin olevasta kompassista, mikä on mielestäni aivan nerokas kielikuva, Kovanen jatkaa.

Bändin omat kappaleet vilisevät kieli- ja mielikuvia eletystä elämästä. Jäin kiinni sinuun -laulussa liikutaan rakkauden ja parisuhteen tunnelmissa.

^{Vaan mitä} se rakkaus oikein on?

– Rakkaus on suuri sydän, Ville Korhonen toteaa.

– Rakkaus on huumaa. On myös olemassa sanonta, että jos keittää puuroa ja laittaa siihen liikaa suolaa, on rakastunut johonkin, Kati Natunen sanailee.

Kamala sotku treenaa kerran viikossa torstaisin. Kyseessä on monelle jäsenistä yksi viikon kohokohdista, jolloin kohtaa soittamisen lisäksi ystäviä.

– Soittamisesta saa kokemusta, rohkeutta ja itsevarmuutta, Kati Natunen kertoo.

– Se merkitsee todella paljon, kun saa soittaa ystävien kanssa rokkia, Käräjähonka lisää.

^{Kamala sotku} myös keikkailee. Tutuksi bändille on tullut muun muassa joensuulaisen kaupunkifestivaalin Parafestin lava. Kukaan yhtyeen jäsenistä ei ainakaan myönnä esiintymisen jännittävän heitä. Yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys on monelle bändin jäsenelle tärkeä osa toimintaa.

– Soittamisen ohessa käymmekin aina päivän kuulumiset ja muut mielenpäällä olevat asiat läpi, Lari Kovanen kertoo.

Kuten jokaisessa bändissä, myös Kamalassa sotkussa on välillä musiikkipoliittista kädenvääntöä, mutta mahdolliset erimielisyydet selvitetään bändin mukaan keskustelemalla.

– Sovitellaan, ja sitä kautta päästään yhteisymmärrykseen, rumpali Niina Pennanen kertoo.

^{Millaisia haaveita} bändillä on tulevaisuuden suhteen?

– Stadikalle olisi kiva päästä joskus soittamaan tai Tuska-festivaaleille, heittää empimättä Jesperi Käräjähonka.

– Myös Ilosaarirockissa olisi hienoa soittaa, mutta henkilökohtainen haaveeni olisi joskus päästä esiintymään yhdessä joensuulaisen laulaja-lauluntekijä Regina Launivuon kanssa. Hän on minun idolini, Kati Natunen kertoo.

Seuraava Kamalan sotkun keikka siintää jo edessä. Bändi esiintyy seuraavan kerran toukokuun loppupuolella Ravintola Kerubin Villiklubilla. Tarjolla on bändin mukaa kunnon show. Jesperi Käräjähonka väläyttää pilke silmäkulmassaan jopa metallikeikoilta tutun moshpitin mahdollisuutta.

– Me ollaan kova livebändi ja meidän musiikkimme nostaa esiin positiivisia fiiliksiä. Kannattaa tulla katsomaan, mitä tuleman pitää, Kati Natunen kiteyttää.

^{Itä-Suomen yliopiston} Sisu-tutkimushankkeessa (STN) tutkijana toimiva Teija Nuutinen tutkii yhteiskunnassa haavoittuvassa asemassa olevia ihmisryhmiä ja heidän tulevaisuuskuviaan.

– Kamala sotku valikoitui osaksi tutkimustani, koska kehitysvammaiset nuoret aikuiset ovat yksi haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä, joiden ääni jää yleensä aina sivuun. Heidät nähdään turhan usein vain diagnoosien kautta, sen sijaan, että nähtäisiin kokonaisvaltainen, tunteva ja ilmaisuvoimainen ihminen.

– Meidän yhteiskuntamme vallitsevissa ihanteissa korostuvat tehokkuus, älykkyys ja suoriutuminen. Esimerkiksi kehitysvammaiset tai vaikkapa muistisairaat, joilla ei ole välttämättä perinteisiä kommunikaationtaitoja, eivät saa edes mahdollisuutta tulla kuulluksi.

Nuutinen näkee, että taide on yksi keino, jonka kautta kaikenlaiset ihmiset voivat saada ääntänsä kuuluviin.

– Taiteen ääressä kaikki ovat tasavertaisia. Jos miettii Kamalan sotkun tapaa tehdä kappaleita, niin siinä ihmiset, joista kaikki eivät välttämättä puhu, voivat jo yhdellä sanalla ilmaista tunteitaan ja vaikuttaa lopputulokseen.

Nuutinen on järjestänyt osana hanketta kolme työpajaa ja haastattellut bändin jäseniä. Haastatteluissa on käsitelty muun muassa heidän nykyistä elämäntilannetta iloineen, mutta myös suruineen.

^{Ilon aiheiksi} ovat Teija Nuutisen mukaan nousseet esimerkiksi kaveripiiri ja harrastukset, mutta valitettavasti useimpia on myös yhdistänyt lapsuudessa saakka kohdattu kiusaaminen ja syrjityksi tuleminen.

– Se ettei ole tullut kuulluksi, on voinut pakottanut osaltaan pitämään kiusaamiseen liittyviä tunteita sisällään. Voi vain miettiä, mitä kaikki jälkiä se on ihmiseen jättänyt.

Ilo on kuitenkin Nuutisen mielestä päällimmäinen asia, mikä Kamalasta sotkusta kumpuaa.

– Bänditoiminta tarjoaa mahdollisuuden toimia vaikuttajana ja valaa uskoa omaan tekemiseen. Eräs bändiläinen totesi haastattelussa, että Kamala sotku auttaa ihmisiä näkemään, millaista on pitää hauskaa ja jättää huolet ja murheet jonnekin mystiseen maailmaan – ja antaa musiikin viedä, Teija Nuutinen sanoo.