Yhtiövastikkeiden nousu jatkuu edelleen – kulujen karkaamisen taklaamiseksi on silti keinoja

Kevät tuo tulvavesien lisäksi mukanaan taloyhtiöiden hallituksen kokoukset. Viime vuosina hallituksissa ovat puhuttaneet yhtiövastikkeiden korotukset, joille ei näy loppua.

Hukanhaudalla asuva Kauko Varis kertoo asuneensa samassa taloyhtiössä lähes 40 vuotta. Variksen arkeen yhtiövastikkeiden nostot eivät ole vaikuttaneet, eikä esimerkiksi suurempia remontteja tai huoltotöitä taloyhtiössä ole jouduttu lykkäämään.

– Muita maksuja ei tulla tänä vuonna korottamaan kuin yhtiövastiketta neljällä sentillä neliötä kohti. Isännöitsijä ehdotti viikko sitten pidetyssä hallituksen kokouksessa yhden sentin korotusta, jolla saisimme jo voitollisen tilinpäätöksen, mutta minä esitin viime vuoden tavoin neljän sentin korotusta.

– Tällöin taloyhtiölle jäisi vähän enemmän pelivaraa kassaan, jos tulee esimerkiksi jotain remppaa vuoden mittaan, taloyhtiön hallituksen jäsenenä toimiva Varis kertoo.

^{Variksella on} myös kokemusta taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan roolista kuuden vuoden ajalta. Varis toivoo, että ihmiset osallistuisivat aktiivisesti yhtiökokouksiin.

– Silloin saisi useampia mielipiteitä siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä tehdä nyt ja mitä voi lykätä. Se toisi myös hallitukselle varmemman pohjan tehdä päätöksiä – taloyhtiössä on kuitenkin kyse yhteisestä omaisuudesta.

JIP-isännöinnin toimitusjohtajan sekä Isännöintiliiton puheenjohtajan Toivo Korhosen mukaan taloyhtiöiden vastikkeiden nousukehitys jatkuu myös tänä vuonna. Korhonen muistuttaa kuitenkin, että vastikkeiden nousussa on eroja taloyhtiöiden välillä.

– On olemassa taloja, joissa vastike on haluttu aiemmin pitää alhaisena ja eletty kädestä suuhun. Sellaisilla taloyhtiöillä on odotettavissa merkittäviä vastikkeiden nousuja, koska niiden kassassa ei ole pelivaraa.

^{Tammi–helmikuun} pitkät pakkasjaksot näkyvät Korhosen mukaan lämmityskustannuksissa, ja maksuvalmius voi joutua lujille.

– Minullekin on tullut tietoon taloja, joissa kustannusten nousu on aiheuttanut kassakriisiä. Muun muassa tällaisten seikkojen vuoksi joudutaan keräämään ylimääräisiä vastikkeita tai nostamaan selvästi säännöllisesti maksettavaa vastiketta.

Toinen ääripää Korhosen mukaan ovat ne taloyhtiöt, jotka ovat keränneet taloudellista puskuria. Niillä vastikkeiden nostot ovat voineet jäädä sitä kautta maltillisemmiksi.

– Valtakunnallisesti kuitenkin on odotettavissa tälle vuodelle vähintään 5–10 prosentin vastikkeen nousua.

Samankaltaisen arvion antaa myös OP-ryhmä, jonka mukaan vastikkeiden korotuspaine on keskimäärin 5–8 prosenttia.

^{Korhonen kertoo}, että varsinkin uudiskohteissa, joissa tyypillisesti on yleensä suuret hankintalainat, ovat osakkeiden omistajat voineet joutua ahdinkoon taloyhtiölainojen korkojen noustua moninkertaisiksi.

– Se on näkynyt myös jonkin verran täällä Joensuussa osakkeen omistajien maksuvaikeuksina. Sain esimerkiksi viime kesänä puhelun yhdeltä uudiskohteiden sijoittaja-osakkaalta, joka pohti, joutuuko hän myymään omakotitalonsa.

– Kassavirta oli korkojen nousun vuoksi mennyt niin pahoin miinukselle, että hänelle ei jäänyt varoja lyhennyksiin ja elinkustannuksiin.

Toivo Korhonen kannustaa ihmisiä osallistumaan taloyhtiöiden yhtiökokouksiin.

– Vain osallistumalla voi vaikuttaa, ja monelle oma asunto tai sijoitusasunto on merkittävä omaisuuserä ja sijoitus, josta olisi hyvä olla kiinnostunut. Kokouksissa oppii myös ymmärtämään, kuinka taloyhtiö toimii ja kuinka asumisen kulut muodostuvat.

– Esimerkiksi nykyinen laki velvoittaa, että korjaustarpeita tarkastellaan kokouksissa vähintään seuraavalle viidelle vuodelle. Kokouksiin osallistuminen auttaa ymmärtämään, mitä korjauksia on tulossa ja kuinka ne vaikuttavat juuri minun asumiskuluihini.

^{Taloyhtiön kokouksiin} ei ole Korhosen havaintojen mukaan yleensä tunkua. Jos kokoukseen osallistuu kahdenkymmenen huoneiston taloyhtiöstä neljä osakasta, se on jo Korhosen mukaan hyvin.

– Monet saattavat jännittää taloyhtiön kokouksiin menemistä, mutta isännöitsijän hyvin valmistelemat kokoukset ovat paikkoja, joissa saa tietoa omasta taloyhtiöstään ja voi muun muassa oppia tuntemaan paremmin talon asukkaita – siis naapureitaan, naurahtaa Korhonen.

– Ja muistanpa myös kokouksen, jossa kaksi ihmistä löysi toisensa. Seuraavan yhtiökokouksen aikaan he asuivat jo samassa huoneistossa, hän lisää.

^{Jo 15 vuotta} Niskakadulla sijaitsevan taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana toiminut Jorma Smolander kertoo esimerkiksi lämpö-, sähkö- ja talohuollon kustannusten nousun lisäävän yhtiövastikkeiden nostopainetta.

– Siihen kylkeen tulee sitten mahdolliset ylläpitoremontit, kuten ulko-ovien, lukkojen ja vesikatteiden korjaukset, Smolander listaa taloyhtiön mahdollisia kulueriä.

Smolander kertoo taloyhtiön hallituksen voivan vaikuttaa nouseviin vastikekuluihin muun muassa kilpailuttamalla tarvittavat palvelut määräajoin.

Joensuulainen Hannu Romppanen on viime vuosina perehtynyt siihen, kuinka taloyhtiön hallitus pystyy vaikuttamaan yhtiövastikkeiden nousuun kilpailuttamalla. Romppanen on huomannut yhtiövastikkeiden nousun toimiessaan taloyhtiöiden hallituksen puheenjohtajana.

Romppanen on ideoinut Hallitusrenki-nimisen palvelun, joka kilpailuttaa taloyhtiöiden palveluita. Palvelua Romppanen on tarjonnut joulukuusta 2023 taloyhtiöiden hallituksille Joensuun alueella

Romppanen mukaan taloyhtiön hallitus voi vaikuttaa vastikkeiden nousuun ja taloudenpitoonsa muun muassa kilpailuttamalla isännöinnin tai talohuollon sopimuksen.

– Ongelma vain on siinä, että monesti hallituksen jäseniltä saattaa puuttua aikaa ja intoa selvittää näitä asioita eikä sopimusten sisältöihin tai hintatasoon ole välttämättä perehdytty huolella. Myös isännöitsijät voivat olla niin ylityöllistettyjä, ettei heillä ole riittävästi aikaa syventyä taloyhtiöiden asioihin, Hannu Romppanen sanoo.