play

"Nyt taitaa tulla kuha!" – Samuli Myllynen, 23, kalastaa usein keskustan tuntumassa

"Kalastuskausi on vasta aluillaan, kun jäät lähtivät sen verran myöhään keväällä",  Samuli Myllynen toteaa. Pielisjoella kausi loppuu elokuun alussa, kun vesistö rauhoitetaan kalojen kutemisen ajaksi.

"Kalastuskausi on vasta aluillaan, kun jäät lähtivät sen verran myöhään keväällä", Samuli Myllynen toteaa. Pielisjoella kausi loppuu elokuun alussa, kun vesistö rauhoitetaan kalojen kutemisen ajaksi. Kuva: Veera Vuori

Veera Vuori

Pielisjoen pinnassa kimaltelevat ilta-auringon säteet. Ilosaaren rannoilla istuskelee kaikenikäistä väkeä nauttimassa kesäisestä illasta. Illanviettotapoja joen rannassa on monia. Samuli Myllynen, 23, on lähtenyt illalla työpäivän jälkeen kalastamaan Ilosaareen.

– Pyrin yleensä käymään kalassa viikoittain. Tänä kesänä en kylläkään ole ehtinyt käydä vielä montaa kertaa juuri tässä Pielisjoella, Myllynen kertoo.

Kalastusvälineitä valmiiksi laittaessaan Myllynen kertoo harrastaneensa kalastusta jo pienestä pitäen. Myllynen on varttunut Siilinjärvellä ja lapsuudessaan käynyt kalassa ja metsällä isänsä kanssa. Aikuisiällä kalastusharrastuksesta on tullut säännöllisempää. Joensuuhun Myllynen muutti vuonna 2021. Kaupungissa asuessaan hän on joka kesä kalastanut jokirannassa.

– Joensuussa kalastajalle erityislaatuista on Pielisjoki ja sen laajat, helposti saavutettavat kalastuspaikat. Joki tarjoaa elementtinä monenlaisia kalastusmahdollisuuksia. Koskien alueella voi esimerkiksi harrastaa perhokalastusta, josta myös pidän, Myllynen toteaa.

Joensuun keskustassa ja sen lähialueilla kalastamaan voi mennä miltei missä vain kohdassa, jossa joen tai järven rantaan pääsee. Lukuisista rantakalastuspaikoista suosituimmiksi matkailuyritys Järven Taigan yrittäjä Matti Pasanen nimeää matkustajasataman, Kuhasalon aallonmurtajan, Joensuun kosket sekä Penttilänrannan. Myllynen kalastaa keskustassa useimmin joko koskialueella Ilosaaren ympäristössä tai matkustajasatamassa. Koskialueilla tarvitaan koskikalastuslupa.

Jigejä eli jigauksessa käytettäviä vieheitä vaihtelemalla kalastus on sujuvaa.

Jigejä eli jigauksessa käytettäviä vieheitä vaihtelemalla kalastus on sujuvaa. Kuva: Veera Vuori

Kun välineet on laitettu valmiiksi, on itse kalastuksen aika. Tämän kalareissun kohdekala on kuha.

– Pyydän itse useimmiten kuhaa juuri siksi, että se on hyvä ruokakala. Siitä saa kivan monipuolisesti ruokaa. Tämä on kunnon lähiruokaa, Myllynen toteaa.

Kuha viihtyy vesistön pohjassa, minkä vuoksi Myllynen kalastaa jigaamalla eli joen pohjaa myöten jigiä, syöttiä, kuljettaen. Jigi kiinnitetään koukkuun, jonka päässä on paino. Sen avulla jigi pääsee halutulla tavalla vesistön pohjaan.

Pasasen mukaan erityisesti joessa liikkuvat kuha ja kirjolohi kiinnostavat kalastajia. Niiden lisäksi hauki ja ahvenet sekä erilaiset ongella kalastettavat särkikalat ovat tyypillisiä rantakalastajan saaliita. Koskesta voi saada pyydettyä myös istukaslajeja, kuten kirjolohta.

Joen virtaus on voimakas, ja Myllynen vaihtaa jigin painon raskaampaan saadakseen sen sujuvasti pohjaan. Viehelaatikko on täynnä värikkäitä ja kimaltavia eri kokoisia jigejä.

– Kalastuksesta helpon harrastuksen tekee se, että välineitä ei tarvita paljon ja vieheet ovat melko edullisia, Myllynen kertoo.

– Viehehävikkiä toki tulee hieman, koska jigit saattavat jäädä pohjaan kiinni.

Rannassa on aurinkoisena iltana ihmisiä niin uimassa, istuskelemassa kuin ulkoilemassa. Kun kalapaikan vieressä sijaitseva laituri vapautuu, Myllynen siirtyy sen päähän kalastamaan. Pienen hetken kuluttua siima kiristyy hieman. Myllynen kelaa siimaa, ja se kiristyy entisestään. Vapa kääntyy kaarelle.

– Nyt taitaa tulla kuha! Myllynen ilahtuu.

Myllynen kelaa siimaa kireämmälle, kunnes vedestä nousee kiiltävä kuha. Mitta kertoo sen olevan riittävän iso vedestä otettavaksi. Illan ensimmäinen saalis on pyydetty.

Samuli Myllynen kalastaa Pielisjoesta useimmiten kuhaa. Välillä koukkuun tarttuu myös ahventa tai haukea.

Samuli Myllynen kalastaa Pielisjoesta useimmiten kuhaa. Välillä koukkuun tarttuu myös ahventa tai haukea. Kuva: Veera Vuori

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Pikainen kalastushetki ei kuitenkaan riitä, vaan Myllynen heittää jigin jokeen uudelleen.

– Kalastus on minulle tapa rentoutua ja viettää omaa aikaa. Samalla pääsee myös nauttimaan jokiympäristöstä ja luonnosta keskellä kaupunkiakin, hän kertoo.

Kaupungin hälinä todella hiljenee joenrannassa kalastaessa. Väki Ilosaaressa alkaa pikkuhiljaa vähetä. Vaikka sää on kaunis, laiturin lähistöllä muita kalastajia ei juuri nyt näy.

– Hyvä idea aloittelevalle kalastajalle on muiden kalastajien kanssa jutteleminen. Jos samalle paikalle osuu muita, kokeneempia harrastajia, kannattaa vaihtaa muutama sana heidän kanssaan. Siitä voi saada hyödyllisiä vinkkejä, Samuli Myllynen vinkkaa.

Hetken odottelun päästä nykäisee uudelleen. Kuha syö toistamiseen! Myllynen kiskoo sen laiturille. Kuha ylittää alamitan, ja se pakataan muovipussiin aikaisemman kalan kanssa.

Myllynen kalastaa vielä hetken, mutta joki näyttää hiljentyneen. Hän on tyytyväinen illan saaliiseen. On aika pakata välineet.

Matti Pasasen mukaan rantakalastuksen suosio on suuri ja kasvaa vuosi vuodelta.

Myös Samuli Myllynen suosittelee kalastusharrastusta sen vaivattomuuden ja edullisuuden vuoksi. Hän korostaa, että erityisesti nuorille kalastus voi olla mukava ja edullinen ajanviete.

Alle 18-vuotiaan ei tarvitse maksaa kalastonhoitomaksua. Kalaan on myös helppo lähteä vaikka aivan ydinkeskustasta.

– Täällä on helppoa aloittaa harrastusta, kun hyviä paikkoja on paljon ja aivan keskustan lähellä. Käytännössä täytyy vain hoitaa luvat kuntoon, ottaa virveli tai onki mukaan ja katsoa rannasta mukava paikka, Myllynen toteaa.

Lisätty tieto koskikalastusluvasta kello 13.34.

Korjattu järvilohi kirjoloheksi 5.6. kello 9.51.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta