Tämähän on vasta alkua, totesi Penttilä 4 miljoonan sopeutuksesta
Kertyy sitä alijäämää muillekin, näyttää Jere Penttilän esittelemä käyrä. Kuva: Aimo Salonen
Jere Penttilä julkisti torstaina ensimmäisen talousarvioesityksensä Joensuun kaupunginjohtajana ja totesi, että koskaan ei kunnilla ole ollut hänen työuransa aikana näin vaikeaa tilannetta.
– Onhan se täysin poikkeuksellista, kun tehdään näin vahvasti alijäämäinen talousarvioesitys, jonka sisään on laitettu neljän miljoonan euron sopeutus, Penttilä kommentoi esitystä, joka on 16 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Syynä on hyvinvointialueiden synnyttäminen ja siitä johtuva verotulojen ja valtionosuuksien uusjako. Vielä tänä vuonna Joensuun talous on hyvä niin sanottujen verohäntien, tänä vuonna tilitettyjen edellisvuoden eurojen, ansiosta, mutta vuoden 2024 alusta lähtien kaupungin talous heikkenee voimakkaasti.
Tämähän on vasta alkua, huomautti Penttilä: tulevina vuosina odottaa 20 miljoonan euron sopeutus vuoden 2026 loppuun mennessä.
– Jos tämä vuosi toteutuu suunnitelmien mukaan, meille tulee ylijäämää reilut 36 miljoonaa euroa ja ensi vuonna vajaa 16 miljoonaa, ja vaikka vuosille 2025 ja 26 on laskettu sopeutustoimia, kaikki ylijäämät on syöty vuoden 2026 lopussa, jos mitään muuta ei tapahdu, Penttilä totesi.
Kaupunki on tilannut FCG Oy:ltä selvityksen keinoista, joilla 20 miljoonan euron sopeutus tehdään. Selvityksen on määrä valmistua maaliskuuksi Joensuun päättäjien käyttöön, ja toimenpiteistä on tarkoitus päättää jo toukokuussa.
Penttilä totesi vuoden 2024 talousarviota esitellessään, että tämä ei vielä hirveästi muuta palveluverkkoa ja palvelujen tasoa, ja että seuraavan vaiheen mietintää on se, halutaanko luopua palveluverkosta ja toimitiloista vai tuntikehyksestä.
Tarkoittaako tuo siis sitä, että karsinta alkaa maaliskuussa sen jälkeen, kun päättäjät ovat saaneet käyttöönsä FCG:n selvityksen?
– Eihän 20 miljoonan sopeutus voi olla näkymättä, Penttilä vastasi ja alkoi luetella tarkasteluun tukevia asioita: palveluverkko, palvelujen taso, ostopalvelut, omaisuuden myynti, veroprosenttien tarkistus...
– Sekä menojen että tulojen tarkastelua se on. Yksi iso asia, missä meidän pitää onnistua, on oman organisaation uudistaminen. Pitää meidän itsekin tehdä toimenpiteitä omassa organisaatiossa ja luoda ympäristöä, missä yritysten on hyvä olla ja oppilaitoksemme pysyvät edelleen vahvoina.
Jos asiat otetaan yksittäisinä, siitä tulee juupas eipäs, mutta kokonaisuudesta meidän pitää pystyä valitsemaan kokonaisuutta parhaiten palvelevat toimenpiteet.Jere Penttilä
Penttilän pitää hyvänä sitä, että asiat tuodaan tarkasteluun isona kokonaisuutena.
– Poliittista harkintaa on helpompi tehdä, kun pöydällä on kaikki vaihtoehdot. Jos asiat otetaan yksittäisinä, siitä tulee juupas eipäs, mutta kokonaisuudesta meidän pitää pystyä valitsemaan kokonaisuutta parhaiten palvelevat toimenpiteet.
Tasapainoilun vaikeuden Penttilä myöntää. Kaupunki ei voi sopeuttaa itseään hengiltä, sillä investointejakin on kyettävä tekemään, että kaupunki kasvaisi ja pysyisi elinvoimaisena. Vuoteen 2024 Joensuu lähtee 130 miljoonan euron investointikehyksellä.
Talousarvioesitykseen kuuluu muun muassa omien metsien hakkuista saatavat tulot, mitä osa kaupunginvaltuutetuista jo ehti kririkoida mielipidekirjoituksessaan. Hälyä on herättänyt myös suunnitelmat kiinteistöistä luopumisista.
Millainen vääntö ryhmissä on edessä, ennen kuin esitys tulee joulukuussa valtuustoon saakka, ja millaisia kipupisteitä talousarviosta löytyy?
– Vasta nythän se lähtee valtuustoryhmien käsittelyyn. Minuakin in useampi valtuustoryhmä kutsunut esittelemään asiaa lähiviikkojen aikana, Penttilä vastasi.
– Kun talousraami annettiin lautakunnille ja toimielimille, he pysyivät raamissa hyvin. Siinä mielessä he ovat sitoutuneet hyvin tähän isoon kokonaisuuteen.
Nostoja:
Joensuun väestömäärä oli syyskuun 2023 lopussa 78 000. Tavoite 80 000 asukkaasta vuoteen 2025 mennessä näyttää toteutuvan. Kasvu johtuu kokonaan maahanmuutosta. Väestömäärän muutokset heijastuvat palvelujen kysyntään.
Rakentaminen on vaikeuksissa koko maan tavoin. Tonttien kysyntä on vaisua ja näkymät myös vuodelle 2024 ovat hankalat..
Investointikehys vuoden 2024 talousarviossa ja vuosien 2024–26 taloussuunnitelmakaudella on 130 miljoonaa euroa.
Valtionosuudet vähenevät 30 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Vuosina 2025–26 valtionosuudet kasvavat TE-uudistuksen vuoksi, mutta samanaikaisesti menot kasvavat hiukan enemmän kuin valtionosuudet, ennakollisten laskelmien mukaan 2 miljoonaa euroa enemmän.
Verotulojen ja valtionosuuksien väheneminen luo Joensuulle 20 miljoonan euron sopeuttamistarpeen vuoteen 2026 mennessä. Vuonna 2024 sopeutetaan 4 miljoonan verran
Tuloveroprosentti on 7,90, kiinteistövero nousee 1,30 ja rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 3,0.