Purentavirheitä aiheuttavat muun muassa pieni alaleuka ja pitkäaikainen tutin käyttö – noin 20 prosentilla ikäluokasta on tarvetta oikomishoidolle

Häiritseekö vinossa oleva hammas, tai tuottaako purenta haasteita?

Karjalan Heili haastatteli kahta oikomishoidon erikoishammaslääkäriä ja selvitti muun muassa, mikä merkittävä ero on terveyskeskusoikomisella ja yksityispuolella tehtävällä oikomishoidolla.

Siun soten oikomishoidon erikoishammaslääkäri Anna-Leena Talasterä kertoo, että terveyskeskuksissa oiotaan yleensä vain vaikeimmat purentavirheet. Tämän vuoksi julkisen terveydenhuollon puolella tehtävien oikomishoitojen määrä ei ole hänen mukaansa juuri kasvanut viime vuosina.

– Koko Suomessa on käytössä yhtenäiset kriteerit sille, keiden hampaita lähdetään terveyskeskuksissa oikomaan. Nämä kriteerit eivät ole muuttuneet viimeiseen 30 vuoteen.

– Oikomispotilaiden määrä ei ole siis julkisella puolella muuttunut kuin sen osalta, että lapsien määrä on yleisesti pienentynyt, ja lapset ovat suurin ryhmä, jolle oikomishoitoa tehdään.

^{Talasterä painottaa}, että aikuisten hampaita terveyskeskuksissa oiotaan ainoastaan terveydellisin perustein.

– On tärkeää muistaa, että terveyskeskusoikominen ja esimerkiksi aikuisen ihmisen oma-aloitteisen oikomishoidon aloittaminen ovat kaksi eri asiaa. Mikäli aikuisella on hankala terveyttä heikentävä purentavirhe, voidaan toki häntäkin hoitaa terveyskeskuksessa.

– Esteettisistä syistä, kuten yksittäisten hampaiden asentovirheiden takia, tehtävien oikomisten kohdalla ohjaamme potilaita yksityisten toimijoiden puoleen. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteivätkö nämä ihmiset hyötyisi oikomishoidosta. Yksityissektori on meille yhteistyökumppani, ja on mielestäni enemmän kuin suotavaa, että esimerkiksi aikuiset ihmiset, jotka haluat kauniin hymyn, kääntyvät sen puoleen.

^{Terveyskeskuksissa} tarjottavien oikomieshoitojen keskeisin tarkoitus on Anna-Leena Talasterän mielestä taata kaikille suomalaisille sellainen purenta sekä olosuhteet hampaistoon, että niillä pärjää läpi koko elämän. Tyypillisiä syitä purentavirheiden taustalla Talasterän mukaan ovat muun muassa leukojen kokoon liittyvät seikat, kuten pienikokoinen alaleuka, joka on suomalaisilla yleinen. Myös synnynnäisesti puuttuvat hampaat voivat aiheuttaa Talasterän mukaan oikomisen tarvetta.

– Myös haitalliset tavat, kuten peukalon imeminen tai pitkäaikainen tutin käyttö, aiheuttavat purentavirheitä. Pienten lasten kohdalla ennakoivaa oikomishoitoa onkin näistä haitallisista tavoista luopuminen.

– Kiinnitämme huomiota näihin seikkoihin jo pienten lasten hammastarkastusten yhteydessä, jotta nämä haitalliset imemistavat jäisivät pois – jo se voi riittää parhaimmillaan korjaamaan varhaiset purentavirheet.

^{Talasterä arvioi} noin 20 prosentilla ikäluokasta olevan jossain vaiheessa lapsuutta tai nuoruutta tarvetta oikomishoidolle. Hammashoidon ammattilainen huomaa yleensä oikomishoidon tarpeen ja ottaa asian puheeksi.

– Lapsilla ja nuorilla itsellään ei ole yleensä tässä vaiheessa purentavirheeseen viittaavia oireita tai kipuja. Purentavirheet halutaankin hoitaa ensisijaisesti siinä vaiheessa, ettei niistä tulisikaan mitään vaivoja myöhemmin, Talasterä sanoo.

Oululainen oikomishoidon erikoishammaslääkäri sekä hampaiston kehitys- ja oikomisopin dosentti Virpi Harila on huomannut ihmisten kasvavan kiinnostuksen hampaistoa kohtaan. Varsinkin yksityiselle sektorille on viime vuosien aikana hakeutunut Harilan mukaan kasvavassa määrin asiakkaita muun muassa oiottamaan hampaitaan esteettisistä syistä.

– Lievät oikomishoidolla korjattavat vaivat, kuten hampaiston ahtautuminen, jotka eivät ole täyttäneet julkisen puolen hoitoon oikeuttavia kriteereitä, ovat saaneet suuntaamaan yksityisten hammaslääkärien luo. Oikomishoitoon yksityispuolelle hakeutuvat myös lapset, joiden oikomisen tarve ei täytä julkisen puolen seulaa.

^{Yksityisellä puolella} on käytössä Harilan mukaan myös metodeja sekä oikomiskojeita, joita ei julkisella puolella juurikaan käytetä.

– Käytössä on tapauskohtaisesti esimerkiksi hampaiston ahtauden hoidossa käytettävä kalvo-oikominen, myös keraamisia hampaiden värisiä kiinnikkeitä käytetään perinteisten hammasrautojen sijaan. Sitten on olemassa myös linguaalista oikomishoitoa, jossa kiinteät hampaiden oikomiskojeet laitetaan hampaiden sisäpuolelle piiloon, Harila listaa.

Virpi Harilan mukaan nykyään harvemmin näkee aikuisia, joiden purenta on todella huono.

– Lapsien ja nuorten purentavikoihin tartutaan nykyään tehokkaasti varhaisessa vaiheessa ja saadaan seulottua esiin eniten hoitoa tarvitsevat. Se on ollut yksi näkyvä muutos.

^{Harila on} nähnyt myös uransa aikana ihmisten kiinnostuksen kasvaneen ylipäätään omaa suunterveyttä kohtaan.

– Ihmiset eivät ole kiinnostuneita pelkästään suunsa ulkonäöllisistä vaan myös terveydellisistä tekijöistä. Ihmiset ovat tietoisia, miten esimerkiksi tietyt iensairaudet voivat altistaa sydänsairauksille tai jopa aivoinfarkteille.

Harilan mukaan on tehty paljon tutkimuksia siitä, kuinka purennan ja hampaistoin vaikutus heijastuu ihmisten elämänlaatuun psykososiaalisista tekijöistä lähtien.

– Minäkin olen kohdannut monia ihmisiä, jotka eivät ole kehdanneet koskaan hymyillä, koska ovat hävenneet hampaitaan. Kannattaakin lähteä kysymään rohkeasti oman hampaiston ja suun hoitomahdollisuuksia, jos kokee yhtään, että jokin asia siellä häiritsee. Siinähän ei menetä mitään – vaan voi parhaimmillaan löytää itselleen uuden hymyn, Harila sanoo.

Oikomishoidon kesto vaihtelee

Tehdään yleensä erilaisten purentahäiriöiden takia, jotka haittaavat hampaiston normaalia toimintaa tai kehitystä.

Virheellinen purenta voi aiheuttaa pään ja kasvojen alueen kipua sekä estää kunnollista pureskelua.

Purentavirheiden taustalla ovat tyypillisesti perinnölliset tekijät, mutta myös pitkään jatkunut peukalon tai tutin imeminen voi aiheuttaa purentavirheitä.

Tyypillisimmin oikomishoitoa tehdään 9–12 vuoden iässä, mutta hoitoa voidaan tehdä myös alle kouluikäisille. Myös aikuisille voidaan tehdä oikomishoitoa.

Hoidossa käytetään kiinteitä tai irrotettavia oikomiskojeita.

Oikomishoidon kesto vaihtelee. Esimerkiksi aktiivinen oikomishoito lapsella voi kestää parista vuodesta pituuskasvun päättymiseen saakka riippuen purentavirheen syystä.

Lähde: Hammaslääkäriliitto