Sotka-panssarivaunu tuli Suomeen nokisena ja vaurioituneena – tältä se näyttää nyt

Vuonna 1992 Suomeen lennätettiin Tšekkoslovakiasta neljä toisen maailmansodan nähnyttä neuvostoliittolaista panssarivaunua. Ne esiintyivät saksalaisessa Stalingrad-sotaelokuvassa, jota kuvattiin muun muassa Kajaanissa. Alun perin elokuva piti kuvata loppuun Tšekkoslovakiassa, mutta ohjaajan loukkaannuttua lumet ehtivät sulaa.

Kuvausten jälkeen T-34-tankit huutokaupattiin, ja yksi niistä myytiin Joensuuhun Sotaveteraanien perinnesäätiölle. Pohjois-Karjalan asehistoriallisen killan omistukseen se tuli 1990-luvun puolivälissä. Nykyisin kunnostettu panssarivaunu majailee Kontioniemessä Wanhan Mestan pihapiiriin rakennetussa hallissa.

^{Joka vuosi} helatorstaina panssarivaunun pitkä talvi päättyy. Silloin killan vapaaehtoiset tarkistavat, miten se on selvinnyt talvesta, ja tekevät sille perushuollon ja koeajon.

Tankki vaikuttaa olevan talven jälkeen hyvässä kunnossa.

– Viime kesänä teimme sille vähän kytkinremonttia ja jatkamme sitä vielä, mutta yllättävän pienillä korjauksilla olemme päässeet. Kyseessä on kuitenkin hyvin vanha vekotin, johon ei löydy osia ihan joka Motonetista, killan varapuheenjohtaja Jesse Kallio sanoo.

Tšekkoslovakiaan Sotka-tankki oli saapunut miehityksessä vuonna 1968. Elokuvantekijät olivat hankkineet sen käyttöönsä maan armeijalta. Suomeen tullessaan tankki oli täynnä nokea, sillä elokuvassa tankkiin oli sytytetty tulipalo. Sähköjohdot ja laitteet olivat kärsineet pahoja vaurioita.

Joensuussa se kunnostettiin ajo- ja ampumakuntoon. Sillä voidaan ampua näytöslaukauksia, ja harvakseltaan niin on tehtykin. Mustaruuti ja polttoaine saavat aikaan kovan pamahduksen ja ison tulipallon.

– Sisus, numerot ja merkinnät on kopioitu rintamalle jääneestä vastaavasta tankista. Radiot ovat niin vanhoja ja sen verran sekavaa tavaraa, että niihin ei tohdi puuttua, Kallio kertoo.

^{Tankin huoltaminen} ei ole aivan yksinkertaista, sillä huolto-ohjeita ei juuri ole saatavissa, tai jos on, ne ovat kyrillisin aakkosin kirjoitettuja.

– Käytännössä tankki on kuitenkin iso kasa yksinkertaisia asioita, Kallio luonnehtii.

Kyseessä on melkoinen harvinaisuus, sillä Suomessa on tiettävästi vain muutama ajokuntoinen Sotka. Kaikkiaan niitä on jokunen enemmän.

Tankki on ollut mukana muun muassa messuilla ja näytöksissä. Viime syksynä se oli Siilinjärvellä Tolokun jotoksessa, ja Möhkön ruukkipäivässäkin siihen on voinut tutustua.

^{Tämän kuun} 25. päivä Wanhassa Mestassa järjestetään Rompepäivät, jolloin yleisön on mahdollista päästä tankin kyytiin.

– Ajamme noin 300 metrin lenkkiä metsätiellä. Asfaltille tällä ei viitsi lähteä, Kallio sanoo.

– Muita menoja ei Sotkalle ole nyt sovittu, mutta eiköhän niitä vielä ilmaannu.

Pohjois-Karjalan asehistoriallinen kilta on perustettu vuonna 1985, eli se viettää ensi vuonna 40-vuotisjuhliaan.

Jäseniä on noin 50, joista aktiiveja parikymmentä. Aiemmin killan jäseneksi oli hidas ja hankala päästä, sillä koejäseniä saattoi olla vain kolme samaan aikaan ja uusia jäseniä hyväksyttiin harvakseltaan. Sittemmin uusien jäsenten tuloa on helpotettu, ja myös nuorempaa väkeä on tullut toimintaan mukaan. Kilta järjestää muun muassa ampumakilpailuja vanhoilla aseilla, joilla ei muuten ammuta kilpaa.

Panssarivaunu on monen kiltalaisen suosikki.

– Se kiinnostaa talkoolaisia ja muitakin eniten. Onhan se näyttävä härveli, Kallio sanoo.