Erityistä tukea tarvitsee yhä useampi lapsi, ja tulkille on paljon käyttöä – tällaista on kouluterveydenhoitaja Anna Räsäsen työ
Tämä on tuttu näkymä monelle Utran alakoulun oppilaalle. Kouluterveydenhoitaja Anna Räsänen työpöytänsä takana. Kuva: Henri Jumppanen
Utran alakoulun terveydenhoitajan työhuone on Anna Räsäselle, 47, tuttu paikka. Räsänen on toiminut kouluterveydenhoitajana 20 vuotta. Utran alakoulussa hän aloitti työt vuonna 2009.
Räsänen kertoo terveydenhoitajan työn perusrungon muodostuvan kerran lukuvuodessa tehtävistä oppilaiden määräaikaista tarkastuksista sekä ensimmäisen ja viidennen luokan oppilaille tehtävistä laajoista terveystarkastuksista. Alakoululla oppilaiden ikähaarukka on yleensä seitsemästä kahteentoista ikävuoteen.
– Lisäksi päivän aikana vastaanotolla hoidetaan koulupäivän aikana tapahtuneet tapaturmat ja sairastumiset. Työhön kuuluu myös isona osana oppilashuollollinen työ muiden koulun toimijoiden kanssa.
Erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä on Räsänen mukaan lisääntynyt huomattavasti viime vuosina.
– Silloin kun aloitin työt, noin viidellä oppilaalla oli adhd-diagnoosi, nyt määrä on huomattavasti isompi, Räsänen kertoo.
Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten määrän lisääntymiseen vaikuttaa Räsäsen mukaan esimerkiksi se, että nykyään tuen tarve tunnistetaan aiempaa paremmin ja siihen puututaan herkemmin.
Ekaluokkalaisten piirustuksia Anna Räsäsen työhuoneen seinällä. Kuva: Henri Jumppanen
Myös muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien lasten määrä on kasvanut Räsäsen työuran aikana.
– Tulkkia joutuu käyttämään huomattavasti useammin kuin aiemmin. Myös kulttuurillisia eroja kohtaan, mutta loppukädessä lapset ovat samanlaisia, ihania lapsia, olivatpahan he mistä päin maailmaa tahansa.
Kouluterveydenhoitajat työskentelevät koululla pääsääntöisesti yksin, mutta kollegan tuki on Räsäsen mukaan aina puhelun tai etäyhteyden päässä. Oppilaita Utran alakoulussa on kaikkiaan yli 400.
Fyysisten vaivojen lisäksi oppilaat tulevat vastaanotolle monien muidenkin asioiden takia. Osa oppilaista haluaa Anna Räsänen mukaan käydä vain juttelemassa mieltään painavista asioista. Räsänen kertoo lapsia askarruttavan muun muassa kaverisuhteisiin liittyvät asiat, mutta myös Ukrainan sota on näkynyt huolestuneisuutena osalla lapsista. Sodan uutisointi ja kuvasto ovat jäänyt vaivaamaan joidenkin lapsien mieltä.
– Perheiden kanssa keskustellaan ja pyritään tukemaan niitä hyviä asioita, joita elämässä on, ja autetaan niissä asioissa, joissa on haasteita.
Terveydenhoitajan huoneesta löytyy edelleen monille menneiden vuosikymmenten alakoululaisille tuttuja elementtejä. Räsäsen työhuoneen seinää koristaa esimerkiksi lautasmallia havainnollistava juliste.
– Miksipä sitä muuttaa toimivaa sapluunaa, Räsänen tuumaa naurahtaen.
Mitäs sitä toimivaa korvaamaan, tuumaa Anna Räsänen lautasmallia havainnollistavasta julisteesta. Kuva: Henri Jumppanen
Lisäksi Räsäsen työhuoneen yhtä seinää koristavat värikkäät puuväripiirustukset.
– Ne ovat tämän vuoden ekaluokkalaisten tekemiä taideteoksia. Ne ilahduttavat minua, ja tuntuu varmasti myös lapsesta hyvältä, kun hän käy täällä ja näkee oman piirustuksensa seinällä.
Anna Räsänen on nähnyt työssään monen lapsen kasvun ja kehityksen kaaren aitiopaikalta.
– Monet perheet ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi. Omatkin lapseni ovat käyneet tätä samaa koulua, joten samat lapset, jotka kävivät vastaanotollani, kyläilivät myös meillä kotona leikkimässä lasteni kanssa.
– Kyllä sinne mahtuu monia haikeitakin hetkiä joukkoon, kun tutut lapset siirtyvät yläkoulun puolelle.
Terveydenhoitajan työssä oma persoona on Anna Räsäsen mielestä yksi tärkeimmistä työkaluista. Hän itse toivoo, että lasten ja vanhempien olisi helppo puhua hänelle.
– Parasta tässä työssä ovat kohtaamiset lasten kanssa. Ne ovat yksi syy, miksi työssä on jaksanut olla näin monta vuotta.
– Kun tulen tänne loman jälkeen ja avaan oven, tuntuu kuin tulisin kotiin, Räsänen sanoo.