Talviurheiluvälineitä lainataan ja vuokrataan nyt kiivaasti – tiedätkö, mitä kirjastosta voi lainata lumelle?
Lumikenkiä voi lainata Vaara-kirjastojen alueella Pyhäselän, Reijolan, Rääkkylän, Heinäveden, Ilomantsin ja Lieksan kirjastoista. Kuva: Lari Lievonen
Miten talviurheilulajeihin voisi päästä mukaan matalalla kynnyksellä ilman suuria investointeja omiin urheiluvälineisiin? Selvitimme, millaisia vaihtoehtoja talviurheiluvälineiden lainaamiseen sekä vuokraamiseen löytyy ja kuinka suosittua tällainen toiminta on.
Lumikenkiä voi lainata esimerkiksi joistakin kirjastoista. Vaara-kirjastojen alueella lumikenkiä saa lainaksi Pyhäselän, Reijolan, Rääkkylän, Heinäveden, Ilomantsin ja Lieksan kirjastoista. Heinäveden kirjastosta löytyy myös liukulumikenkiä.
Alueinformaatikko Irina Halminen kuvailee Pyhäselän ja Reijolan kirjastojen lumikenkien lainaamisen olevan todella suosittua. Pyhäselän ja Reijolan kirjastoissa lumikenkien varaaminen tapahtuu soittamalla kirjaston henkilökunnalle. Lumikengät on noudettava vuorokauden sisällä varauksesta.
– Niillä on viikon laina-aika, ja ne ovat ihan koko ajan talvikaudella lainassa. Olemme tehneet niin, että niitä ei voi varata kuin meille soittamalla. Jos ne laitettaisiin normaalisti varattavaksi, niistä menisi varauksen noutoajan myötä myös käyttöaikaa, Halminen kertoo.
Halminen korostaa, että eri kirjastoissa on eri varauskäytäntöjä. Esimerkiksi laina-ajat vaihtelevat.
Osa on kuullut kirjastojen tavaralainaamoista. Kaikki eivät välttämättä kuitenkaan ole tietoisia siitä, että kirjastosta voi lainata muutakin kuin kirjoja.
– Ihmiset ovat tosi yllättyneitä ja iloisia siitä, että on myös tällainen tavaralainaamo, koska nämähän ovat kalliita esineitä ostaa itselle. Jos haluaa vain kokeilla eikä ole ihan varma, tykkääkö vaikka lumikenkäilystä, niin tämähän on erinomainen tilaisuus kokeilla sitä, Halminen kuvailee.
Myös talviurheiluvälineiden vuokraamiseen löytyy monenlaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi joillakin urheiluseuroilla ja yrityksillä on myös vuokraustoimintaa. Tietoa vuokrausmahdollisuuksista voi löytää urheiluseurojen lisäksi muun muassa erilaisten liikuntapaikkojen nettisivuilta.
Meillä on erikseen aika iso paketti vuokrasuksia, sauvoja ja monoja.Kari Varis
Ylämyllyn Pärnävaaralla sijaitsevan Hiihtokulman Kari Varis kertoo, että yrityksen toimintaan kuuluu myös maastohiihtovälineiden vuokrausta. Kysyntää vuokravälineille löytyy.
– Kyllä se on yllättävän suosittua. Meillä on erikseen aika iso paketti vuokrasuksia, sauvoja ja monoja, Varis kuvailee.
Yksittäisten vuokraajien lisäksi vuokraajina on myös isompia ryhmiä, kuten esimerkiksi työyhteisöjä ja opiskeluporukoita.
– On yksittäisiä vuokraajia viikoittain, ja viikonloppuisin yleensä tulee ryhmiä, Varis kertoo.
Myös lähes vuoden verran toiminnassa olleen joensuulaisen vertaisvuokraamo Circutuksen Lotta Lilja kertoo, että kiinnostusta talviurheiluvälineiden vuokraukseen on ollut. Sivuston kautta voi vuokrata itselleen erilaisia tarvikkeita tai tarjota vuokralle omistamiaan tuotteita.
Kuinka vilkasta palvelussa on?
– Kyllä siellä alkaa olla nyt reilu 300 rekisteröitynyttä käyttäjää ja suunnilleen saman verran ilmoituksia, Lilja kuvailee.
Liljan mukaan palvelussa on ollut vuoden aikana kymmeniä vuokraustapahtumia. Jutuntekohetkellä sivuston talviurheilu-kategoriassa on 26 ilmoitusta, joiden sijainniksi on merkitty Joensuu. Mutta mitkä talviurheiluvälineet kiinnostavat eniten vuokraajia?
– Kun joulun aikaan kyselin somessa, mikä eniten kiinnostaa, kyllä sieltä liukulumikengät ja lumikengät aika monta kertaa nousivat, Lilja kuvailee.
Liljan mukaan palvelussa on kuitenkin ilmoitettu talviurheiluvälineitä laidasta laitaan, suksista luistimiin. Vuokraaminen voi herättää kiinnostusta esimerkiksi silloin, jos tarvetta tuotteelle on harvakseltaan.
Entä millaisia asioita talviurheiluvälineiden yhteiskäytön yleistyminen vaatisi?
Liljan mukaan yhteiskäytön valtavirraksi tulemiseen tarvittaisiin myös ajattelun muutosta.
– Se vaatisi varmaan ajatusmaailman muutoksen, että niitä omia tavaroitakin voi antaa toisille vuokralle.
Tavarat halutaan yhä omistaa itse
Suomen ympäristökeskus teki kyselyn suomalaisten yritysten ja kansalaisten kiertotalouteen liittyvistä asenteista ja julkaisi barometrien tulokset tammikuussa. Kansalaisbarometrin mukaan kansalaisten merkittävimmät kiertotaloustoimet olivat jätteiden lajittelu sekä tavaroiden käyttöiän pidentäminen huoltamalla ja korjaamalla. Käytettyjen tuotteiden hankkiminen ja yhteiskäyttö eivät kansalaisia kiinnosta vielä yhtä paljon.
Raportin mukaan 71 prosenttia vastaajista kertoi haluavansa mieluiten itse omistaa käyttämänsä tavarat. Erikoistutkija Kati Pitkänen Suomen ympäristökeskuksen Joensuun toimipisteeltä analysoi tämän johtuvan muun muassa siitä, että sen koetaan olevan joustavampi ratkaisu.
– Silloin ei tarvitse kenenkään kanssa esimerkiksi neuvotella siitä, milloin niitä voi käyttää, Pitkänen kuvailee.
– Silloin ei myöskään tarvitse olla huolissaan siitä, mitä jos tapahtuukin jotain: kenen vastuu ja kuka korjaa?
Tavaroita kuitenkin tarvittaisiin vähemmän, jos ihmiset voisivat käyttää joustavammin samoja tuotteita yhdessä.
Uusien tavaroiden hankkimista oli raportin mukaan vähentänyt 85 prosenttia vastaajista. Vähintään viimeisen vuoden aikana uusien sijaan käytettyjä tuotteita oli hankkinut 52 prosenttia vastaajista. 43 prosenttia vastaajista kertoi kuitenkin ostavansa tavarat mieluiten uutena.
Mutta millaisia muutoksia tuotteiden yhteiskäytön ja uudelleenkäytön yleistyminen vaatisi? Pitkäsen mukaan tuotteiden yhteiskäytön osalta esimerkiksi joustavuutta tarvittaisiin, jotta tällaisen kiertotaloustoimen suosio kasvaisi.
– Opittaisiin siihen, ettei tarvitsekaan itse omistaa kaikkea. Silloin emme tarvitsisi niin paljon tilaa säilytellä tavaroita, jos niitä pystytään lainaamaan kavereiden kesken, hän sanoo.
Raportin mukaan vähintään joskus ystäviltä, sukulaisilta tai tuttavilta tavaroita oli lainannut 39 prosenttia.
– Epämuodollinen yhteiskäyttö oli kaikista yleisintä. Sujuvasti kaveripiirin, ystävien ja perheen kesken lainaillaan tavaroita. Sen sijaan alustojen kautta tapahtuva yhteiskäyttö oli huomattavasti harvinaisempaa.