play

Shokkiuutinen järkytti Soropissa ja myös herätti halun taistella

Jyrki (vasemmalla), Kari Pyykönen ja toiminnanjohtaja Sari Karttunen joutuvat miettimään, mitä nyt tehdään.

Jyrki (vasemmalla), Kari Pyykönen ja toiminnanjohtaja Sari Karttunen joutuvat miettimään, mitä nyt tehdään. Kuva: Aimo Salonen

Aimo Salonen

Perjantaina 1.12.2023 Soroppi ry sai shokkitiedon, että sosiaali- ja terveyskeskusten avustuskeskus STEA ei laittanut Soropille ainuttakaan euroa avustusesitykseensä, joka lähtee sosiaali- ja terveysministeriölle.

Toiminnanjohtaja Sari Karttunen tiedotti asiasta ensin heille, joita uutinen koskee, ennen kuin lähetti medialle oman tiedotteensa maanantaina. Karjalan Heilille Karttunen antoi haastattelun tiistaina, itsenäisyyspäivän aattona, yhdessä Kansalaistalolla säännöllisesti käyvän Kari Pyykösen sekä talolla kokoontuvia vertaistukiryhmiä edustavan Jyrkin kanssa.

– Talon kiinni menon ajankohtaa en pysty sanomaan. Kirjanpitäjä selvitti, minne saakka meidän rahat riittää, ja näyttää siltä, että ne eivät riitä koko tammikuun ajaksi, Karttunen totesi.

STEA on ollut Soropin lähes ainoa rahoittaja. Kuluvana vuonna sen antama avustus oli 165 000 euroa. Joensuun kaupungin avustus oli 13 500 euroa, ja kun muuta rahoitusta ei ole, Soroppi menetti kerralla lähes kokonaan budjettinsa tulopuolen.

Karttusen mukaan Kansalaistalolta lähti uutisen leviämisen jälkeen pois itkuisia ihmisiä, ja myös toiminnanjohtaja oma ääni petti, kun häneltä kysyi, mitä tässä tilanteessa on tehtävissä.

Suoraan sanottuna olen nyt aika shokissa. Minulla on huoli täällä kävijöistä, heidän pärjäämisestään – siitä, kuinka moni nyt retkahtaa.
Sari Karttunen

– Jos tässä saataisiin tekohengitettyä vaikka muutaman kuukauden eteenpäin, että saataisiin haettua joku hankeraha tai jotain. Suoraan sanottuna olen nyt aika shokissa. Minulla on huoli täällä kävijöistä, heidän pärjäämisestään – siitä, kuinka moni nyt retkahtaa.

Kansalaistalo on avoin kaikille, eikä kaikilla siellä käyvillä ole vaikeuksia elämänhallinnan kanssa. Erityisen tärkeä se on kuitenkin heille, jotka yrittävät päästä jaloilleen rikos- tai päihdevaiheidensa jälkeen.

Päivisin talo on avoin kaikille halukkaille. Tarjolla on muun muassa aamiaista, kahvilatuotteita, mahdollisuus lukea lehtiä ja päästä nettiin sekä keskusteluseuraa.

Iltaisin kokoontuvat vertaistukiryhmät, joihin osallistuu kerrallaan kymmeniä ihmisiä. Ryhmien puhemiehenä haastattelussa ollut Jyrki korostaa Kansalaistalon matalan kynnyksen merkitystä ihmiselle, joka pyrkii päihteistä eroon.

Itse kun olin muualta tänne tullut ja asuin Rantakylässä, tulin Kansalaistalolle aralla fiiliksellä kahden kuukauden raittiuden jälkeen. Tuntui mukavalta, kun täällä oli vertaistukiryhmiä.
Jyrki
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

– Itse kun olin muualta tänne tullut ja asuin Rantakylässä, tulin Kansalaistalolle aralla fiiliksellä kahden kuukauden raittiuden jälkeen. Tuntui mukavalta, kun täällä oli vertaistukiryhmiä. Myöhemmin Marko (edellinen toiminnanjohtaja Marko Haakana) pyysi minua vaikka mihin yhteistyökuvioihin.

Jyrki mainitsee myös Henkan, toisen talolla aktiivisesti toimivan, joka aikoinaan tarvitsi sitä vertaistukea, jota tarjoaa nyt muille.

Taival oman elämän hallintaan sisältää usein sekä eteenpäin menoa että taka-askeleita.

Ainahan tänne on saanut tulla, ihan sama, missä kunnossa. Täällä näkee tuttuja ja saa kahvia, aamupalaa
Kari Pyykönen

– Ainahan tänne on saanut tulla, ihan sama, missä kunnossa. Välillä on pää ollut auki, mutta aina on saanut apua. Täällä näkee tuttuja ja saa kahvia, aamupalaa, sanoo Kari Pyykönen.

– Kun olin päihdekuntoutuksessa melkein puoli vuotta – kävin täällä 4–5 kuukautta – en retkahtanut.

Pyykönen ja toiminnanjohtaja Karttunen korostavat, että luottamusta ja hyviä keskusteluvälejä ei rakenneta hetkessä.

– Vähän se vaatii kokeiluja puolin ja toisin. Päihdekuntoutuksessakaan en luottanut moneen, ripottelin sinne tänne sitä, mihin työntekijään luotan missäkin asiassa. Kenellekään en jaa kaikkea, Pyykönen kertoo.

Kansalaistalolla on pelisäännöt, joita valvovat niin työntekijät kuin Karin tapaiset vertaistuki-ihmisetkin, mutta ketään sieltä ei käännytetä pois. Sari Karttunen sanoo, että se on ainoa paikka Joensuussa, jossa ei vaadita päihteiden suhteen nollatoleranssia.

– Tuo leikkaus koskee haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, joista ei ole välttämättä mikään taho kiinnostunut. Pitkässä juoksussa tämä lisää monen eri tahon kustannuksia, Karttunen huomauttaa.

Jyrki korostaa, kuinka tärkeää on, että on ollut joku paikka minne mennä.

– Sosiaalialalla kun olen töissä, olen vienyt sanomaa, että täällä on tämmöinen päiväkeskus.

Soroppi ry

Vuonna 1993 perustettu yhdistys, joka työllistää toiminnanjohtajan ja sosiaaliohjaajan sekä tällä hetkellä myös kolme tukityöllistettyä työntekijää. Yhdessä Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen kanssa Soroppi ry on ylläpitänyt Kansalaistaloa 27 vuoden ajan.

Kansalaistalo on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa käy päivittäin lähes 70 ihmistä. Lisäksi siellä kokoontuu päivittäin useita yhdistyksiä vertaistukiryhmiä.

Ihmisiä autetaan mm. tukemalla päihteettömyyteen, kriisitilanteissa, hakemusten täytössä, viranomaisasioissa sekä työnhakuun liittyvissä asioissa.

Soroppi ry työllistää erilaisilla tuilla vuosittain kymmeniä ihmisiä (mm. terapeuttinen työtoiminta, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu ja palkkatuki). Yhdistys tekee vahvaa yhteistyötä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa tarjoamalla yhdyskuntapalvelun suorituspaikkoja. Yhdistyksen tekemä oppilaitosyhteistyö mahdollistaa harjoittelupaikkoja eri alojen opiskelijoille.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta