Talot ja kartanot: Matti viihtyi tontillaan

Halvalla sai, ja ilmeisen mieluisen tontin työmies Sinkkonen.

Kaupungin eteläpuolella ollut neljänneskorttelin suuruinen tontti ostettiin ensimmäisen kerran vuonna 1885, kun työmies Matti Sinkkonen maksoi tontin hinnan 500 markkaa (noin 2 500 euroa) kaupungin rahatoimikamarille. 

Hinta oli melko halpa, sillä tontti oli tuohon aikaan syrjässä kaupungin keskustasta. Edes käsityöläisetkään eivät ostaneet tontteja noin kaukaa. Sinkkonen rakennutti tontille pienen talon ja ulkorakennuksen. 

Matti Sinkkonen viihtyi tontillaan peräti 25 vuotta, mikä oli todella kauan muihin tonttien omistajiin verrattuna. 

Sinkkonen jakoi tontin kahtia vuonna 1910 ja myi pohjoisen puolen työmies Bernhard Huttuselle ja seuraavana vuonna eteläisen puolen torikauppias Pekka Turuselle.

Tontin pohjoinen puoli siirtyi ajuri Antti Leppäselle, joka kunnosti tontille rakennetun talon ja laajensi ulkorakennuksen tallilla. 

Vuonna 1941 tontin osti joensuulainen kenkäkauppias.

Kauppias oli syntynyt Maaningalla vuonna 1900. Hän oli avioitunut pieksämäkeläisen Olgan kanssa ja Maaningalta perhe oli muuttanut Kuopioon. Kuopiossa he olivat perustaneet elintarvikekaupan. 

Vuonna 1932 perhe muutti Joensuuhun ja perusti myös tänne elintarvikekaupan. He laajensivat kaupan toimialaa ostamalla Joensuussa toimineen miehen veljen kenkäkaupan. 

Kenkäkauppa menestyikin niin hyvin, että elintarvikepuoli hiipui pikkuhiljaa pois ja tämä kauppa tunnettiin pelkästään kenkäkauppana. 

Kauppiasperhe muutti takaisin Kuopioon ja he myivät talon ja tontin torikauppias Pauli Hirvoselle.

Vuonna 1971 tontin osti Osuuspankin silloinen johtaja Pentti Seutu ja hän yhdisti nämä tontit uudelleen. Neljänneskorttelin tontille muodostettiin asunto-osakeyhtiö ja tontille rakennettiin asuinkerrostalo.

Minkä niminen oli kenkäkauppias ja missä tontti sijaitsee?

{uniform form=8/}

Wahlgrenin vihreitähän ne olivat

Monihan tämänkin tiesi: viime viikolla haettiin kauppias Yrjö Arvid Wahlgrenia ja taloja, joita kutsuttiin aikanaan nimellä ”vihreät talot”

– Koska niiden molempien ulkoväritys oli vihreä. Talot sijaitsivat Kauppa- ja Niskakadun kulmatontilla. Nykyisin tontilla komeileva liikekerrostalo sai nimeksi Asunto Oy Joensuun Tapionkulma, tiesi muiden muassa Matti Hirvonen kertoa.

Wahlgren rakennutti samalle tontille myös kaikille tutun elokuvateatterin vuonna 1927. Tämä elokuvateatteri tunnetaan nykyisinkin nimellä Tapio.

Kari Andelinilta löytyy tarkempaakin muistitietoa liikerakennuksessa toimineista lukuisista pienistä liikkeistä.

– Vanhempia liikkeitä olivat muun muassa Väinö Eharin Itäkumi, R.Turtiaisen Konepiste, Aini Ahola, optikko Packalén ja Hemin Video. Niskakadun puolella oli Aune Mänttärin kukkakauppa ja alakerrassa Erkki Sinkkosen akkuhuolto, hän luettelee.

– Ajan myötä talon kunto rapistui ja se jouduttiin purkamaan vaikka kovasti sitä vastustettiinkin.

Jaakko Muikku muistelee rakennuksessa toimineen kahvila Tähkän tarjoilleen kaupungin parhaat munkit.

– Ollessani tsupparina Kotilaisessa Joensuussa vein laskut pyöräkyydillä, ja kahvilaan viennissä käytin vähän viekkautta. Kahvilan hoitajana oli Laukkasen rouva, ja vein laskun aina rouvan töissä ollessa, jolloin palkkana oli makeat munkkikahvit, Muikku hersyttelee makuhermojaan vielä vuosien jälkeenkin.

Muitakin muistoja mieheltä löytyy:

– Viereisessä talossa oli Nupposen kultasepän liike, josta ostimme 1957 vaimoni kanssa kihlat ja seuraavana vuonna häälahjat. Talossa oli myöskin Saarelaisen sähköliike, josta ostin ensimmäisen televisioni vuonna 1964.

Yksi Antero Turusen muistoista rakennukseen liittyen ei ole yhtä ruusuntuoksuisia, vaikkakin lämminhenkinen:

– Mieleenpainuvin käyntikohteeni, rikinkatkuinen, oli Sinkkosen akkuhuolto Niskakadun puolella kellarikerroksessa. Matkamiehenä minullakin oli kaksi akkua. Toista ladattiin huollossa, ja auto kulki toisella.

– Rakennusten purkaminen toteutui joensuulaisten ankarasta vastustuksesta huolimatta vuosituhannen vaihteessa, viimeistelee tarinan Aino Härkönen.

Elokuvaliput voitti Kari Kauppinen.