play

Talot ja Kartanot: Halvalla sai Heikki tontin

Vuonna 1941 valmistui suuri asuin- ja liikekiinteistö Joensuun keskeiselle kauppapaikalle.

Vuonna 1941 valmistui suuri asuin- ja liikekiinteistö Joensuun keskeiselle kauppapaikalle. Kuva: Juha Hyttisen albumittuja joensuulaisia olivat Saramot, jotka asuivat tässä talossa. (Kuva: Pohjois-Karjalan museo.)

Heikki Tarma
Lukijan mielipide

Voittoa kertyi, kun tyhjän tontin myi uudelleen miehelle, joka rakensi talon ja muun tarpeellisen. 

Kaupungin pohjoispuolella olleen neljänneskorttelin kauppakartanotontin osti kauppakirjanpitäjä Heikki Lavikainen vuonna 1898.

Hän maksoi tontista vaivaiset 1 500 markkaa (noin 7 200 euroa).

Ympärillä olleet tontit oli myyty kaksi–kolme kertaa kalliimmalla. Miksi Lavikainen sai tontin halvalla, ei tiedetä. 

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Lavikainen ei rakennuttanut tontille mitään, vaan myi se kahden vuoden kuluttua, vuonna 1900 Mikko Pajariselle 5 000 markan (noin 22 000 euroa) voitolla. Eipä siinä ollut Lavikaisen kannattanutkaan ryhtyä raskaisiin rakennuspuuhiin, kun pelkästään tonttikauppa tuotti sievoiset tulot.

Mikko Pajarinen rakennutti tontille asuinrakennuksen, ulkorakennuksen, pihaan saunan ja kaivon. Vuonna 1904 Pajarinen rakennutti tontille vielä uuden asuinrakennuksen, jonka hän laittoi kokonaan vuokralle. 

Tontin seuraava omistaja oli Kontiolahdella vuonna 1892 syntynyt kauppias, josta kehkeytyi Joensuun sekä Viipurin että maakunnan yksi suurista kauppiaista. 

Kauppiasuransa tämä kauppias aloitti vuonna 1914 torikauppiaana, kuten hyvin monet sen ajan kauppiaista. Nopeasti hänestä kehittyi vaatetustehtailija, vähittäis- ja tukkukauppias. Vuonna 1914 hän perusti ensimmäisen vaatetusliikkeensä.

Pajariselta vuonna 1917 ostamansa kiinteistön kauppias oli kirjannut vaimonsa Jennyn nimiin. Vasta vuonna 1941 kauppias rakennutti tontille suuren kaksikerroksisen liiketalon, jossa oli useita pieniä liikehuoneistoja. 

Jenny-vaimo kuoli 1942 ja talon ja tontin peri kauppias sekä heidän kaksi tytärtään.

Kauppias kuoli vuonna 1967 ja perikunta myi tontin pankille vuonna 1975. Kun talot aiottiin purkaa 2000-luvun vaihteessa, purkua vastustettiin kovasti mutta talon huonokuntoisuuden vuoksi talo jouduttiin purkamaan. Nykyisin tontilla komeilee liike-kerrostalo.

Kuka oli tämä kauppias ja millä nimillä taloja kutsuttiin kiistan aikana?

Vastaa keskiviikkoon kello 15:een mennessä alla olevalla lomakkeella. Voit vastata myös sähköpostilla osoitteeseen toimitus@heili.fi. Paperiposti kulkee osoitteeseen Karjalan Heili, Torikatu 23 E, 80 100 Joensuu.

Suoraan toimitukseenkin voi toki tuoda vastauksia. Lisää sähköpostin otsikkoon ja kirjekuoriin sekä kortteihin tunnus Talot ja kartanot.

Laita mukaan myös omat yhteystietosi, että saat tiedon mahdollisesta palkinnosta.

Oikein vastanneiden keskuudesta arvottu voittaja saa kaksi kappaletta elokuvalippuja elokuvateatteri Tapioon. 

Hyvin tehty, sanoi herrasmies Erkki Saramo

Viikko sitten kysytty kaupungininsinöörin lasten sukunimi oli Saramo, ja kysytty osoite on Koulukatu 45 a.

Tuulikki Hanste osoitti jälleen paikallistuntemuksensa, jonka avulla hän voi päätellä asioita, vaikka varmaa tietoa ei olekaan:

– Olipa taas tällä kertaa täysin outo talo ainakin minulle. Ei pienintäkään hajua talon sijainnista. Mutta uskallan kuitenkin arvuutella, että jutussa kysytty kaupungininsinööri olisi saattanut olla Erkki Saramo, Hanste vastasi.

Martti Hirvonen kertoi isä-Saramon koko nimenkin:

– Pekan, Eevan ja Leenan isä oli kaupungininsinööri Jorma Erik Aleksanterder Saramo. Kerrostalo, joka rakennettiin kyseiselle tontille, sai nimeksi Asunto Oy Koulukatu 45 a. 

Jaakko Muikku totesi, että kaupungininsinööri Saramo rakensi myöhemmin Petrankatu 4:ään matalamallisen tyylikkään talon.

– Kun isäni oli laskemassa katua Rantakadulla vanhan tyttölyseon kohdalla ja toin hänelle  pullossa kahvia, siihen sattui tulemaan Saramo, joka sanoi, että hyvin tehty. Saramo oli pitkä herrasmies ja hyvin tunnettu joensuulainen, Muikku kertoo. 

Omia muistoja Saramoista on myös Liisa Erolalla:

– Leena Saramo oli kolme vuotta luokkatoverini  keskikoulussa. Kuljin Koulukatua kouluun  tyttölyseoon Kanervalasta päivittäin 50-luvun lopulta alkaen ja ohitin tuon talon päivittäin mennen tullen, Erola kertoo.

– Talossa toimi myös ompelija, jolla minulle ompelutettiin takki. Vastapäätä Koulukadun toisella puolella oli myös puutalo, jossa toimi suutari Kekkonen, jossa myös kävimme.

Erkki J. Saarelainen palasi vielä viikon takaiseen vastausjuttuun.

Hänen mukaansa lehtikuvassa ollut talo ei ollut vaatturin pojan Eetu Tarman omistuksessa ollut Merimiehenkatu 40:n talo, vaan tontin pohjoispuolelta lohkaistu Sairaalakadun puoleinen talo osoitteessa Sairaalakatu 23.

– Siitä huolimatta: hyvää elokuvailtaa Jaakolle, Saarelainen toivotti kaverilleen Muikulle, joka sai viikko sitten elokuvaliput.

Tällä viikolla arpa suosi Riitta Turusta.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta