Mielipide: ”Jos pikkukyliin saataisiin jotain tekemistä nuorille”
Nuoria on kuultava, kun heitä koskettavia sopeutuskeinoja mietitään, kirjoittajat vaativat. Nuoret kaipaavat etenkin turvallisia kokoontumistiloja. Kuva: Arkistokuva/Jarno Artika
Huolestuneena seuraamme Joensuun kaupungin säästöesityksiä kaupungin talouden sopeuttamiseksi, jossa nuorten kuulemiselle heidän vapaa-ajastaan ei ole annettu tilaa.
Joensuun kaupunki sai loppuvuonna 2023 Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen, mikä kaupungin verkkosivujen mukaan tarkoittaa halua varmistaa, että “lasten ääni ja tarpeet tulevat kuulluiksi kaupungin palveluissa ja että kaikki joensuulaislapset voivat elää turvallista lapsen arkea kaupungissamme.” Yksi viidestä asetetusta tavoitteesta on systemaattisen lapsivaikutusten arvioinnin toteuttaminen. Kaupungin sopeutustoimien tuloksena nuorisopalvelujen osalta esitetään nuorisotilojen lakkauttamista Kiihtelysvaarassa, Tuupovaarassa, Uimaharjussa sekä Sinkkolassa.
Säästöesitysten valossa on aiheellista kysyä, miksi nuorisotilojen osalta ei ole tehty lapsivaikutusten arviointia ja kohderyhmän kuulemista. Onko parissa kuukaudessa unohdettu toimenpiteet, joihin kaupunki on tunnustuksen myötä sitoutunut? Lisäksi kuntia ohjaa hallinto-, kunta- ja nuorisolait, jotka kaikki edellyttävät nuorten kuulemista. Kohderyhmän, joensuulaisten nuorten, kuuleminen ja osallisuus on tärkeää myös palvelurakenteiden muutoksissa. Yhdessä nuorten kanssa löydettäisiin varmasti toimivia ja kekseliäitä ratkaisuja tilanteeseen. On hyvä muistaa, että aina aikuiset eivät tiedä paremmin sitä, mitä nuoret itse tarvitsevat.
”Jos pikkukyliin saataisiin jotain tekemistä nuorille”, kommentoi Hyvinvoiva pohjoiskarjalainen nuori -hankkeen kyselyyn vastannut, 2008 syntynyt nuori. Säästöjä ollaan hakemassa ensisijaisesti maantieteellisesti laajan Joensuun reuna-alueilta, mikä herättää huolen nuorten vapaa-ajan alueellisesta tasa-arvosta. Nuoret tarvitsevat lähelleen maksuttomia ja turvallisia kokoontumistiloja, missä kohdata turvallisia aikuisia ja ikäisiään. Tilat tarjoavat myös vapaa-ajan kohtaamispaikkoja muille toimijoille ja vahvistavat reuna-alueiden yhteisöllisyyttä eri-ikäisten ja eri toimijoiden kesken.
Ehkäisevien palvelujen myönteisiä vaikutuksia on haasteellista mitata, minkä vuoksi niiden tärkeys usein unohtuu. Tiedämme erilaisten laskelmien (mm. THL & Sitra) perusteella syrjäytyneen nuoren maksavan julkiselle taloudelle yli miljoona euroa elämänsä aikana. Haluammeko panostaa ajoissa mahdollistaen mielekästä vapaa-aikaa koko kunnan alueella vai kalliisti seurauksia korjaten?
Sini Korhonen, Yhteisöpedagogi (AMK), projektikoordinaattori, Osallistavaa vaikuttamista – nuorten paikalliset vaikuttajapolut, Suomen Nuorisoseurat ry
Aino Tormulainen, FT, projektipäällikkö, Hyvinvoiva pohjoiskarjalainen nuori -hanke (2023), Humanistinen ammattikorkeakoulu
Vaihdettu otsikon alku kello 14.48.