play

Kolumni: Anni-täti olikin ehkä naimisissa, paljastivat vanhat kirjeet

Aimo Salonen

Sisko laittoi viikko sitten viestin: Aino-tädin syntymästä on tänään 100 vuotta. Tuopa antoi aiheen paitsi muistella Aino-tätiä (10.1.1924–30.8.2019), myös pohtia, mikä merkitys onkaan käsin kirjoitetuilla kirjeillä.

Isäni ja hänen sisaruksensa joutuivat 1920-luvun Suistamolla huutolaisiksi, kun heidän isänsä kuoli Leppäsyrjän asemalla eikä äidistä ollut suuren perheen huoltajaksi. Lapset hajasijoitettiin kahden sedän perheisiin.

Etäisyyttä heidän välillään tuntuu olleen myöhemminkin, vaikka jotkut heistä pitivätkin yhteyttä. Kovin tiuhaan he eivät tapailleet. Omasta lapsuudestani esimerkiksi ei nouse ainuttakaan muistoa isäni sisaruksista, aikuisemmalta iältä kylläkin jokunen tapaaminen.

Suosikkitätini oli Anni, jota Aino-täti kaulailee siskoni viestiin liitetyssä kuvassa.

Anni aktivoitui 1980-luvulla vierailemaan kodissamme Iisalmen maaseudulla Porosuon kylällä. Tykkäsin hänestä. Anni oli iloinen, ystävällinen ja huumorintajuinen.

Hölmö nulikka kun olin, en tajunnut pohtia, millainen elämä hänellä oli siihen mennessä ollut ja millainen ihminen hän oikeasti oli.

Hölmö nulikka kun olin, en tajunnut pohtia, millainen elämä hänellä oli siihen mennessä ollut ja millainen ihminen hän oikeasti oli. Tiesin vain, että lapsia hänellä ei ollut, eikä hän ollut naimisissa.

Sitten nämä sen ikäluokan ihmiset alkoivat kuolla.

Muutama vuosi sitten Martta-tätini tytär lähetti isolleveljelleni äitinsä jäämistöstä löytyneitä kirjeitä, joita isäni oli lähettänyt siskolleen.

Niistähän paljastui vaikka mitä. Niiden pohjalta saisi romaanin, ja historiantutkijoille ne tarjoaisivat näkymää siihen, millaista oli lapsina huutolaisiksi joutuneiden karjalaisten elämä kotiseudulla ja muuallakin tasavallassa ennen sotaa, sodan aikana ja sodanjälkeisessä Suomessa, jossa elämää rakennettiin uudestaan.

Jo ennen sotaa sisaruksille oli tapahtunut dramaattisiakin asioita. Anni-täti esimerkiksi oli ollut naimisissa. Ehkä. Jossakin lehdessä, liekö ollut Sortavalassa ilmestynyt Laatokka, oli nähty ilmoitus, jonka mukaan joku Anni Salonen oli mennyt naimisiin.

Onko se meidän Anni? Tuommoinen kysymys nousee esille kirjeissä. Lienevät sisarukset jutelleetkin keskenään asiasta lopulta ihan Anninkin kanssa, mutta paljon jää arvailujen varaan.

Omaakin elämäntaivalta vanhat kirjeet saivat pohtimaan. Itselläni on aina ollut vähän kaikissa porukoissa lievä ulkopuolisuuden tunne, ja olen selittänyt sitä muun muassa sillä, että sotaveteraani-isäni ja lottaäitini iltatähti kun olen, minusta on kasvanut iskelmä- ja tangomies, vaikka syntymävuoteni perusteella minun pitäisi olla rokkijätkä.

Isääni kun miettii ja hänen sisaruksiaan, mieleen hiipii aavistus, että omankin ulkopuolisuuteni juuret ovat jossakin syvemmällä.

Monenlaiseen tutkimukseen tarjoavat vanhat kirjeet aineistoa, mutta mikä on tämän Tiktok-ajan perintö tuleville sukupolville?

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta