"Onhan niitä ollut monta neuvojaa, että nyt huiskit liian laajalla" – kauppahallissa jatkava Matti Pasanen uskoo monipuolisuuteen
Matti Pasanen pitää Joensuun uuteen kauppahalliin tuloa varsin onnistuneena ratkaisuna. Kuva: Kari Viljakainen
Kokopäiväiseksi yrittäjäksi koronavuonna 2020 ryhtynyt Matti Pasanen, 51, ei ole valintaansa katunut. Alku ei ollut kuitenkaan hohdokas. Kolin luontokeskus Ukkoon haettiin kahvilayrittäjää juuri ennen koronakauden alkua.
– Päätin hakea, koska kyseessä oli mainio näkyvyyspaikka luontomatkailulle. Hiihtolomalla maaliskuussa 2020 piti aloittaa, mutta korona iski. Vasta kesäkuussa pääsimme rajoitetusti alkuun. Muutenhan kahviohommalla oli hyvä buumi korona-aikaan, kun luontomatkailuun riitti kävijöitä, Pasanen aloittaa tarinansa.
Pasasen kiikarissa ovat olleet erityisesti matkailuun liittyvät yritystoiminnat. Hän toimi toiminimellä pienimuotoisesti jo edellisen työuransa aikana ammattioppilaitos Riverialla.
Vuorotteluvapaan jälkeen Pasanen heittäytyi kokonaan aiemmin vain harrastuksena olleen kalastuksen pariin.
– Mietin, mitä isona tehdä. Ensin suunnittelin lähteväni yliopistoon lukemaan aikuispedagogiikkaa. Olin jo täyttänyt hakupaperit. Sitten tajusin, että sitähän on tullut tehtyä jo 20 vuotta. Ei kiitos.
Kalastusharrastuksesta tuli ammatti, kun Pasanen suoritti kalastusoppaan ammattitutkinnon.
– Sain pätevyydet viedä asiakkaita vesille kesästä 2020 lähtien. Samalla siirryin kokoaikaiseksi yrittäjäksi. Yritysmuoto muuttui osakeyhtiöksi.
Korona-aikaan syntyi muitakin ideoita.
– Tein monenlaisia asiantuntijajuttuja. Olin mukana esimerkiksi Pohjois-Karjalan kalatalouskeskuksen ammattikalastajille ja maakunnan vapaa-aikakalastajille suunnatuissa hankkeissa. Sen verran kassavirtaa tuli, että selvisin.
Ala-Koitajoella tutkittiin isojen haukien saalistuksen suhdetta lohenpoikasten hävikkiin.
– Koulutin 70 vapaaehtoista pyyntöhommiin, Pasanen kertoo seuraavan ideansa alkumetreistä.
Se päättyi Mustan Mäntyjärven vuokraamiseen Metsähallituksen mailta Lieksasta.
– Tuli ajatus, että mitä ihmettä näillä hauen körilöillä oikein tehdään. Kutuaikaan pyysin niitä itsekin rysillä ja katiskoilla. Lopulta päätin siirtää ne ”omaan järveen” ja tehdä pyynnistä matkailutuotteen, hän kertoo.
Musta Mäntyjärvi sopii mainiosti kalastukseen. Usein siellä liikutaan kajakeilla. Kuva: Matti Pasanen
Yli metrin mittaiset hauet ovat hyvä houkutin ulkomaisillekin kalastusryhmille. Kahden vuoden aikana hän siirsi isoja haukia järvelle, jossa saa nyt kalastaa vain erillisluvalla.
Tämä tuote on alkanut vetää yhä paremmin. Syksyllä järvellä oli 70 henkilön ryhmäkin viettämässä kalastuspäivää.
– Ei kaloja toki ihan jokaiselle nouse. Sehän riippuu aina kalan syönnistä ja kalastajasta, Pasanen toteaa.
Isoista hauista aiemminkin tuttu järvi on nyt täysin luonnontilainen, eikä sinne tehdä enää istutuksia.
Erityissääntönä järvellä on se, että vain alle 75-senttiset hauet voi ottaa ravinnoksi. Sitä suuremmat pitää laskea takaisin pitämään haukikantaa yllä.
– Muutaman hengen ryhmiä on vielä eniten, mutta valmiudet suurten ryhmienkin kanssa toimimiseen on olemassa. Siihen panostamme jatkossa.
– Koko ajan enemmän markkinoin myös laajempaa luontomatkailua. Kolin kahvio tuo hyvät mahdollisuudet myös yhdistää halutun tasoiset catering-palvelut aidosti luonnon helmaan tai mökeissä majoittuville, sanoo Pasanen, jolla on myös kokin ja ravitsemisteknikon koulutus.
Kalastusretkiä Pasasen kautta toteutuu myös Pohjois-Karjalan ulkopuolelle Ruotsiin ja Norjaan.
– Kun näin isolla reviirillä toimitaan, on avainasemassa verkostoituminen. Pari vuotta meni harjoitellessa, että itse ei ehdi kaikkia palvella. Nyt on verkostossa muitakin kalastusoppaita.
Toiminnan kehittämisen yhdeksi merkittäväksi peruspaaluksi Matti Pasanen näkee Joensuun kauppahallissa olevan Järven Taiga -palvelupisteen.
– Saimme tilan Business Joensuun ideakilpailun kautta. Paikka on ilmainen vuoden loppuun saakka, mutta jatkamme sen jälkeen vuokralaisena. Hallimyymälä toimii hyvänä luontomatkailutuotteiden näyteikkunana. Voimme tarjota siitä suoraan kokonaispaketteja. Esimerkiksi kyydit Kolille, kansallispuistokierroksen, retkitarjoilut, majoitukset ja mitä ikinä turisti tai ryhmä haluakaan.
Vaikeina vuosina on ollut kuitenkin erittäin hyvä, että on pystynyt toimimaan monipuolisesti.
Pasasen mukaan syksyllä on tullut sitä kautta yllättävän paljon myös yrityskontakteja.
– Melonta-, sieni- ja marjastusretket sekä patikoinnit voivat olla myös kokonaisvaltaista tyhy-toimintaa, tai kokouksen voi järjestää luonnossa tarjoiluineen. Painotamme luonnonmakuja kaikissa tarjoiluissamme, eikä luontojoogakaan ole meille vierasta, Pasanen sanoo.
Lisäksi kauppahallista on saatavilla luontoon tavalla tai toisella liittyviä tuotteita.
– Kaiken kaikkiaan ensimmäinen kesä oli niin onnistunut, että päätimme jatkaa, vaikka hiukan kiireellä jouduimme kesäkuussa aloittamaankin.
Monipuolisuuden Pasanen näkee yritystoiminnassaan vain valttina.
– Onhan niitä matkan varrella ollut monta neuvojaa, että nyt huiskit liian laajalla. Pitäisi keskittää. Vaikeina vuosina on ollut kuitenkin erittäin hyvä, että on pystynyt toimimaan monipuolisesti. Munia ei kannata jättää yhteen koriin. Kuten on nähty, vetovoimatekijätkin voivat muuttua nopeasti, Pasanen painottaa.
Kolilla työskentely on ollut antoisaa ja tuonut näkyvyyttä. Työntekijöistä ei ole kuitenkaan tunkua.
– Meillä oli viime kesänä kaikkiaan kahdeksan työntekijää. Nyt talven tullessa minun ja vaimoni Miian lisäksi on yksi ulkopuolinen.
Kolin kasvulle on Pasasen näkökulmasta vain yksi hyvin tuttu vaikeus: työntekijöiden saatavuus.
– Tietyt laajennussuunnitelmat meidänkin piti kesältä siirtää eteenpäin, kun emme saaneet tekijöitä. Itse ei voi olla parhaassa tapauksessa kuin kahdessa paikassa yhtä aikaa. Asuntoja ja autoja olemme joutuneet tarjoamaan avuksi kausityöläisille. Sesonkityön yleisiä haasteitahan nämä tietysti ovat, Pasanen päättää.