Bridge on palkitseva mutta konstikas peli – Joensuun bridgekerho perustettiin jo vuonna 1955

Ravintolan pöydissä istuu keskittyneitä miehiä ja naisia korttejaan tutkaillen. Tiedepuistolla sijaitsevaan Ravintola Suloon on saapunut Joensuun bridgekerho, joka kokoontuu keskiviikkoiltaisin pelaamaan. Bridgellä on pitkät perinteet Joensuussa, sillä kerho perustettiin lokakuussa 1955.

Aiemmin kerho kokoontui vuosikymmenten ajan maanantaisin Joensuun Teatteriravintolaan, mutta ravintolan jouduttua lopettamaan toimintansa viime keväänä joutui myös bridgekerho etsimään uuden väliaikaisen pelipaikan itselleen.

^{Lokakuisena iltana} paikalla on yhdeksän pelaajaa, joista syntyy kaksi pelaavaa pöytäkuntaa. Yksi pelaaja vuorollaan on lepovuorossa. Bridge on paripeli, ja sen pelaamiseen tarvitaan neljä pelaajaa kerrallaan. Vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. Bridge on yksi maailman tunnetuimmista korttipeleistä, ja sitä pelataan ympäri maailmaa.

Bridgellä on myös maine palkitsevana mutta konstikkaana pelinä, jonka saloihin pääseminen vaatii kärsivällisyyttä ja perehtymistä.

Peli koostuu kahdesta osasta: tarjousvaiheesta ja pelivaiheesta. Tarjousvaiheessa pyritään kertomaan partnerille tarjouksien kautta omat korttinsa. Muutoin partnerin kanssa ei saa viestiä pelin aikana. Pelivaiheessa parin kanssa pyritään saamaan yhteispelillä mahdollisimman paljon tikkejä jaon aikana. Pelin aikana pelataan useita jakoja, ja pelipöydissä pelataan samoilla korteilla. Tämä minimoi tuurin osuutta pelissä.

^{Joensuun bridgekerhon} puheenjohtaja Kari Manner, 57, aloitti bridgen pelaamisen vuonna 1990 opiskellessaan Jyväskylässä. Manner kertoo, että pelin pariin voi lähteä jo pienellä perehtymisellä. Aiemmasta tikkikorttipelitaustasta on Mannerin mukaan hyötyä.

– Bridge on peli, jota jokainen voi pelata omalla tasollaan, kokeneinkaan pelaaja ei hallitse peliä täydellisesti. Se on yksi bridgen hienouksista.

– Bridge tuo onnistumisen elämyksiä. Siinä tulee jatkuvasti ratkottavaksi erilaisia ongelmia, joihin on monia ratkaisuja, Manner kuvailee.

Kari Manner kertoo, että pelaamisen pariin voi hakeutua tulemalla rohkeasti mukaan kerhon peli-iltaan. Mannerin mukaan ensi keväänä on alustavasti suunnitteilla myös bridgekurssin järjestäminen.

– Ajankohtaista tietoa toiminnastamme löytyy kerhon kotisivuilta, jonne myös päivitän pelien jälkeen tuoreet tulokset. Toimin myös kerhon pelinjohtajana ja pistän pelit käyntiin pelaajamäärän mukaisella systeemillä.

– Pelien aikana toimin erotuomarina, vaikka rennossa Joensuun kerhossa vain harvoin tarvitaan tuomarointia, Kari Manner kertoo.

^{Bridgeilta etenee.} Jakojen välissä heitetään hieman huulta, kunnes pelaajat uppoutuvat takaisin korttiensa pariin. Tunnelmaa säestää keskittynyt hiljaisuus.

Yksi bridgekerholaisista on Jyri Roihuvuo, 62, joka kertoo pelanneensa bridgeä jo 50 vuoden ajan.

– Oli tuossa välissä pitkä tauko, mutta pelasin juniorina jo 70-luvulla, Roihuvuo kertoo.

Bridgessä Roihuvuota vielä vuosikymmenten jälkeen viehättää monipuolisuus.

– Bridgessä yhdistyvät pelien parhaat elementit, kuten yllätyksellisyys ja jännitys. Bridge on myös loistavaa aivojumppaa, joka kehittää muun muassa päättelykykyä ja muistia.

^{Bridge, kuten} muutkin tunnetut korttipelit, on mukautunut nykypäivään. Jyri Roihuvuo kertoo pelaavansa toisinaan bridgeä myös verkossa, ja sen kautta hän myös löysi tiensä takaisin pelipöytiin.

– Korona-aikana sosiaalinen toiminta oli rajoittunutta, joten aloin viritellä nettibridgeä ja muistella, kuinkas sitä pelataan. Se voisikin olla yksi reitti uudelle harrastajalle bridgen pariin.

– Netissä voi anonyyminä vähän kokeilla ja madaltaa kynnystä tulla mukaan perinteiseen pelipöytään, Roihuvuo pohtii.

Roihuvuo muistuttaa, että kyse on ennen kaikkea hauskasta pelistä, ei mistään vakavasta jurottamisesta.

– Ehkä mielikuva sellaisesta kuolemanvakavasta bridgen peluusta tulee jostain Agatha Christien kirjoista, Roihuvuo lisää naurahtaen.

Jyri Pulkkinen, 60, on pelannut bridgeä 20 vuotta. Hän kuvailee itseään leikkisästi vasta-alkajaksi.

– Bridgessä on sopivasti jännitystä ja haastetta, mutta samalla se rentouttaa. Silloin kun pelaan, en ajattele mitään muuta.

– Toki bridge herättää tunteita. Hyvän pelin jälkeen tunnet olevasi briljantti, ja huonosti kulkeneen pelin jälkeen tunnet olevasi tosi huono ihminen, Pulkkinen vitsailee.

^{Ulkona vihmoo} lokakuinen tuuli, mutta pelipöydissä on lämmin tunnelma. Johanna Turunen, 52, kertoo varttuneensa perheessä, jossa bridgeä on pelattu vuosikymmeniä innokkaasti. Hän jatkaa osaltaan suvun bridgeperinnettä.

– Suvun intohimo isän puolelta on ollut bridgen peluu. Legenda kertookin, että jossain vaiheessa Joensuun bridgekerhossa oli Turusia enemmän kuin muita, Turunen sanoo.

Turunen itse opetteli bridgen pelaamisen perusteet kahdeksan vuotta sitten, kun hän meni kansalaisopiston alkeiskurssille. Samalla hän kertoo oppineensa ”sukunsa kielen”, koska bridge vilisee erilaista pelitermistöä, kuten sangi ja puupekka, jotka ovat peliin perehtymättömälle käsittämättömiä. Bridgessä Turusta viehättää onnistumisen tunteet ja pelin tarjoamat haasteet.

– Onhan se upea tunne, kun peli luistaa ja pääsee siihen tilaan, että kommunikoi hyvin partnerinsa kanssa, Turunen kuvailee.

^{Johanna Turunen} kertoo bridgen sopivan kaikenlaisille ihmisille, joilla on kiinnostusta korttipeleihin.

– Bridgeä pääsee esimerkiksi kokeilemaan 14.–15. marraskuuta Karelia-ammattikorkeakoulun kampuksilla järjestettävillä harrastemessuilla, jossa Joensuun bridgekerho on paikalla, Turunen vinkkaa.

Joensuun bridgekerho kokoontuu pelaamaan keskiviikkoisin Joensuun Tiedepuiston Ravintola Sulossa kello 17.15–20.