Sateenkaarevat opiskelijat saivat oman järjestön – kaikki eivät koe omaa ainejärjestöään sateenkaariturvalliseksi

Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle on perustettu uusi järjestö, Qirjava, joka on kaikkia Joensuun sateenkaarevia opiskelijoita varten.

Sateenkaareva on arkikieleen solahtanut ilmaus henkilöstä, joka kuuluu HLBTQIA+-yhteisöön. Qirjavan toimintaan ja jäseneksi ovat tervetulleita kaikki, jotka kokevat järjestön sopivan itselleen.

Qirjava järjestää vaihtoehtoisia tapahtumia perinteiselle ainejärjestötoiminnalle, sillä kaikki eivät koe omaa ainejärjestöään sateenkaariturvalliseksi.

– Olemme myös valmiita ja halukkaita järjestämään ainejärjestöjen kanssa yhteistapahtumia, Qirjavan puheenjohtaja, Ruska Itkonen, 21, tarkentaa.

Suunnitelmissa on järjestää sitsejä ja juhlia, ja vuodenvaihteessa on alkamassa Pohjois-Karjalan Setan kanssa yhteistyössä järjestettävä lukupiiri.

Varapuheenjohtaja Ola Ikosen, 21, mukaan myös edunvalvonta on suurena ja tärkeänä tavoitteena.

– Haaveena olisi muiden sateenkaarevien järjestöjen kanssa luoda kriteeristö sateenkaariturvalliseen oppilaitokseen, hän kertoo.

^{Järjestöä lähdettiin} perustamaan vuonna 2022 Pohjois-Karjalan Setan järjestämän opiskelijaillan jälkeen.

– Siellä kartoitettiin edunvalvontaongelmia, ja tilanne vaikutti suorastaan murskaavalta. Ilmoille tuli ajatus siitä, pitäisikö perustaa järjestö parantamaan sateenkaarevien asemaa, Ola Ikonen kuvailee.

Kiinnostuneet kerättiin yhteen, ja vuoden työpanoksen jälkeen järjestö on nyt vuonna 2023 syksyllä saatu viralliseen rekisteriin. Ruska Itkonen ja Ola Ikonen myöntävät, että uuden järjestön perustaminen on ollut byrokraattisuudessaan raskasta.

– Perustamisprosessissa kesti vuosi, ja kaikki resurssit ja aika kuluivat perustamiseen, Itkonen kertoo.

– On kuitenkin hienoa ja ainutlaatuista, että pääsee alusta asti perustamaan omaa järjestöä, Ikonen lisää.

Aktiivisia jäseniä ja vapaaehtoisia kaivataan toiminnan toteuttamiseen.

– Nyt kun organisaatiorakenne on valmiina, tarvitsemme vain lihaa luiden ympärille, Ruska Itkonen sanoo.

^{Tarve Qirjavan} kaltaiselle järjestölle on nähty, Ola Ikonen mainitsee rakenteelliset ongelmat.

– Esimerkiksi nimen vaihtaminen ei UEF:lla tue itsemääräämisoikeutta, hän sanoo.

Opiskelija voi valita kutsumanimekseen vain sellaisen nimen, joka on Digi- ja väestöviraston virallisessa tietokannassa. Vaihtaakseen kutsumanimen opiskelualustalle tai sähköpostiin se tulee tehdä juridisesti.

– UEF väittää, että nimen vaihtaminen ei ole tietoteknillisesti mahdollista, mutta se ei ole totta. Olen keskustellut it-alalla olevan henkilön kanssa, eikä järjestelmän muuttaminen ole mahdotonta, se vain vaatisi resursseja ja rahaa, Ikonen jatkaa.

Ikonen huomauttaa myös, että vaikka nimen vaihtaisi juridisesti, UEF-käyttäjätunnusta ei voi enää muuttaa, jolloin siitä käy ilmi vanha nimi.

Konkreettisena ongelmana on myös sukupuolineutraalien vessojen vähyys. Vaikka suunta on Ola Ikosen mukaan oikea ja yliopiston kampukselle on lisätty sukupuolineutraaleja vessoja, hän muunsukupuolisena kokee, että niitä on edelleen turhan vähän.

– Esimerkiksi Naturan laboratorio on kolmannessa kerroksessa, joten sieltä on pitkä matka ensimmäisen kerroksen invavessaan.

^{Qirjavan tavoitteena} on toimia ruohonjuuritasolla ja tukipilarina opiskelijoille.

Kun nuoret pitivät Qirjavan ständiä Karelian tapahtumassa, he kokivat häirintää sekä opiskelijoilta että henkilökunnalta.

– Se oli suoraan sanottuna hirveä kokemus, Ikonen kuvailee.

Ruska Itkonen huomauttaa, että Karelian rehtori otti tapahtuneen vakavasti ja lähetti aiheeseen liittyen yleisen sähköpostin.

Molemmat kokevat Qirjavan näkyvän olemassaolon tärkeäksi asiaksi.

– Yliopiston aloittaminen uudessa kaupungissa voi olla pelottavaa, ja on helpottavaa nähdä, että on muitakin, Ruska Itkonen sanoo.

– Toiminnan perusydintä kiteytti Karelian tapahtuman jälkeen saatu palaute henkilöltä, joka sanoi, että oli iso helpotus huomata meidän ständi ja sateenkaarilippu, eikä hän ole yksin, Ola Ikonen kertoo.