Laulu ja talo johdattivat eteläamerikkalaisen kaksikon syvälle joensuulaiseen elämään

Kolumbialainen Arturo Lopez osasi pari vuotta sitten vain vähän suomen kieltä, mutta sanat laulu ja talo hän tiesi. Utrassa asuvan, bussipysäkille astelleen miehen silmiin osui kadun varresta teksti Laulutalo, ja sehän herätti kysymyksen: miten nuo sanat liittyvät toisiinsa?

– Menin koputtamaan ovelle ja löysin ihmisen, joka kertoi, että täällä toimii mieskuoro. Hän tutustutti minut Ossiin (Ruotsalainen) ja Ossi sanoi, että tervetuloa kuoroon, Lopez muistelee.

Mies meni ensimmäisiin harjoituksiinsa, ja jo viikkoa myöhemmin hän lauloi Joensuun Mieslaulajien riveissä tenorina Jyväskylässä järjestetyillä Sulasolin eli Suomen laulajain ja soittajain liiton laulujuhlilla.

– Jotain ehdin harjoitella Joensuussa. Menomatkalla harjoittelimme bussissa, ja hotellissa harjoittelimme todella paljon. Jyväskylässä ihmettelin, mikä on tämä tapahtuma, jossa laulaa 600 tai 700 todella hyvää laulajaa, Lopez kuvailee sisäänajoaan Joensuun Mieslaulajiin ja koko suomalaiseen kuorokulttuuriin.

^{Lopez oli} saapunut Suomeen kuutisen vuotta aikaisemmin opiskellakseen Hämeen ammattikorkeakoulussa yrittäjyyttä ja liiketaloutta. Tampereella, Hämeenlinnassa, Toijalassa ja Helsingissä vietettyjen vuosien jälkeen hän tuli tyttöystävänsä johdattamana Joensuuhun ja ihmetteli, mikä on tämä kaupunki, jossa ihmiset alkavat jutella aivan eri tavalla kuin Etelä-Suomessa.

Lopez päätti, että jos hän aikoo Suomessa asua, hänen pitää keskittyä vakavammin maan kielen opiskeluun.

– Musiikkia olin opiskellut jo Kolumbiassa, ja nyt opiskelen Riveriassa mediaa ja äänituotantoa. Halusin ammatin, jossa saan olla tekemisissä musiikin kanssa, ja joka avaa enemmän ovia.

Brasilialainen Leonardo Wellausen tuli Joensuuhun töiden vuoksi ja päätyi Mieslaulajiin työkaverinsa Taneli Korhosen kautta.

– Taneli houkutteli meitä työkavereitaan itsenäisyyspäivän konserttiin, muistaakseni 2021. Ihastuin siihen ja Taneli näki sen ja kysyi, että hei, milloin sinä itse tulet mukaan kuoroon.

^{Wellausenkin on} äänialaltaan tenori, ja Lopezin tavoin hänkin korostaa veljeyttä, joka kuorossa vallitsee. Asia on erityisen ajankohtainen nyt, kun kaupunkiin tulee uusia opiskelijoita.

– Itse tulin työn vuoksi, mutta tilanne on sama: uuteen kaupunkiin kun tulet, et tunne ihmisiä, Wellausen toteaa.

– Kuorossa oppii tuntemaan paikallisia ihmisiä, eikä se jää pelkkään laulamiseen. Me esimerkiksi pelaamme salibandyä joidenkin kuorolaisten kanssa, ja sitä kautta oppii tuntemaan ihmisiä paremmin.

Lopez korostaa, että musiikki todella avaa ovia. Kuorossa syntyy pitkäaikaisia, todella syvälle meneviä ystävyyksiä, jotka luovat erilaisia yhteyksiä.

– Minulle tämä oli talvella jopa hengenpelastaja, Lopez sanoo.

– Kotoisin kun olen alueelta, missä aurinko paistaa aina, talviset sääolot toivat tunteen, että olin eristyksissä ja yksin kitarani kanssa. Musiikki oli terapiaa.

Nyt Lopez on mukana myös teatterissa Rankids ry:n Kieku-toiminnan kautta, ja kuorosta hän sai kavereita bändiin, joka soittaa suomalaista musiikkia Lopezin tekemin espanjankielisin sanoin.

– Soitamme rockia ja poppia, kuten Leevi and the Leavingsin Pohjois-Karjala. Olemme suunnitelleet keikkaa Noljakan Marcos-pizzeriaan, mutta sen ajankohtaa ei ole vielä sovittu.

^{Mieskuorolaulujen} kautta kaksikko on oppinut muutakin suomalaisuutta kuin musiikkia.

Kuoroveljet ovat esimerkiksi selittäneet Nuijamiesten marssin taustan: Etelä-Pohjanmaan talonpojat nousivat kapinaan 1596–1597, kun Ruotsin ja Venäjän välinen sota nieli rahaa ja Ruotsin armeijan tarpeet riistettiin talonpoikien selkänahasta.

Joensuun Mieslaulajilla on lauluun liittyvä oma perinteensä, jonka Wellausen ja Lopezkin ehtivät kokea, ennen kuin Teatteriravintola meni kiinni: vappuisella baarikierroksellaan kuoro kävi kajauttamassa laulun akustisesti hienossa vessassa, joka muutenkin on hieno.

– Olin siitä yllättynyt. Kaverit eivät kertoneet, minne olimme menossa, kun menimme Teatteriravintolaan, muistelee Wellausen, joka haastattelussa Laulutalolla kajauttaa marssin alun: Meill on hanki ja jää meill on halla ja yö...

Wellausen tapailee myös Taneli Kuusiston säveltämän September-laulun suomenkielisiä sanoja, joissa kerrotaan, kuinka sadonkorjuun aikaan sisällykset, suolet ja muu ei lääkitä salli syyskuu. Tällä kuulla sopii syödä (ma Isaack lääkäri sanoo) vuohen ja lammasten rieskaa leivän kanssa suurustamata.

^Toimittaja johdattaa puheen vitsiin, joka liittyy Nuoruustangon kohtaan lämpöni lempeni annan, johon on ujutettu pieni pätkä Armia ja Dannyä: tahdon sulle olla hyvin hellä.

– Tykkään siitä. Se on hauska, Lopez innostuu ja alkaa selittää jotain lompakosta, joka laulussa mainitaan. Haastattelija katsoo ihmeissään ja Wellausen hoksaa, että Lopez ei puhu Nuoruustangosta, vaan Turistitangosta, jonka sanojen mukaan kotiin lähdettäessä vaimon kassista tullimiehet löysi kilon hassista.

Käy ilmi, että Turistitangon on säveltänyt Kalevi ”Uke” Keinänen Etelä-Pohjanmaan Poliisilaulajain tilauksesta.

Mutta ovatko veljet Joensuun Mieslaulajista selittäneet vitsin, joka liittyy Nuoruustangon sekä Armin ja Dannyn yhdistämiseen?

– Eivät. Siksi on hyvä, että on sinun kaltaisiasi ihmisiä, jotka selittävät, Lopez vastaa.

Joensuun Mieslaulajiin haluavat voivat käydä koelaulussa Laulutalolla tiistaisin kello 18 alkavien harjoitusten yhteydessä. Perjantaina 6.9. kuoro on mukana Ylioppilaskunnan Laulajien juhlakiertueeseen kuuluvassa konsertissa, joka alkaa Joensuun kirkossa kello 19.