Hannikaisen hengessä kokoaa musiikki-ihmisiä esittämään myös nykysäveltäjien teoksia

Mitä on Hannikaisen henki?

Kysymys esitetään tuottaja Helena Toivaselle, joka on mukana järjestämässä Joensuussa 14.–15.9.2024 järjestettävää laulu- ja soittojuhlaa, joka on saanut nimekseen Hannikaisen hengessä.

Toivanen aloittaa vastauksensa toteamalla, että kaikki, ketkä halajavat laulaa kuorossa ja tehdä musiikkia yhdessä, varmasti jossakin vaiheessa laulavat P.J. Hannikaisen (9.12.1854–13.9.1924) tuotantoa.

– Meidän pohjoiskarjalaisten pitää tasaisin väliajoin pitää Hannikaisen tuotantoa ohjelmistossa, Toivanen huomauttaa.

P.J. Hannikainen syntyi Nurmeksessa. ja tunnetaan muun muassa säveltämästään Karjalaisten laulusta, jonka loppusanat Karjalasta kajahtaa on erilaissa yhteislaulutuokioissa totuttu kajauttamaan erityisen reippaasti.

^{Tällä kertaa} kajahtaa Rantakylästä, jonka kirkossa järjestetään sekä lauantain kuorokavalkadi että sunnuntain juhlakonsertti.

Mukana on Joensuusta, Ilomantsista ja Lieksasta yhteensä kuusi kuoroa, joiden riveissä esiintyy 150–200 laulajaa. Juhliin osallistuu myös Mika Hirvosen johtamat Joensuun Puhallinorkesteri ja Outokummun Puhallinorkesteri.

– Erikoisuutemme on tilaussovitus Karjalan kunnailla -laulusta.  Kajaanilainen kanttori Juha Mikkonen on tehnyt uuden sovituksen, missä mieskuorot laulaa omaa settiään, sekakuorot omaansa ja naiskuorot omaansa ja koko systeemin pitäisi toimia yhdessä, Toivanen sanoo.

Juhlat järjestää Suomen laulajaiin ja soittajain liiton Sulasolin Pohjois-Karjalan piiri, jonka varapuheenjohtaja Toivanen on.

– Takavuosikymmeninä näitä alueellisia kuoro- ja orkesteritapahtumia on ollut vähintään viiden vuoden välein. Nyt tuli 20 vuoden tauko, kun edellinen juhla oli Nurmeksessa vuonna 2004, Toivanen kertoo.

– Nyt tapahtuma on tarkoitus järjestää muutaman vuoden välein. Yhdelle merkittävälle tukijallemme lupasimmekin, että tämä ei ole ainutkertainen ponnistus.

^Joensuusta Rantakylään kokoontuvat Toivasen oma kuoro Akanvirta sekä Joensuun Naiskuoro, Joensuun Mieslaulajat ja sekakuoro Joensuun Laulu. Lieksasta tulee Pielisen Laulun edustajia osallistumaan yhteisnumeroihin.

Ilomantsilaisesta Lauluyhtye Lemposta Toivanen antaa erityisvinkkinsä:

– Siinä on porukka, joka ei jätä ketään kylmäksi. He tekevät hyvin omintakeista musiikkia, omia sovituksiaan tutuista lauluista.

Kuorot elävät nyt uutta koronan jälkeistä aikaa, johon kuuluu osittain uudelleenjärjestymisiä.

– Korona hyydytti toimintaa monellakin tavalla. Kuorot alkoivat eriytyä omiin poteroihinsa, ja osa kuoroyhdistyksistä kuihtui pois. Vähitellen laulajia alkoi löytää muihin kuoroihin, Toivanen sanoo.

– Monelle kuorolle se oli uuden alku. Laulajat saattoivat vaihtua porukassa, ja saattoi olla, että johtajakin hakeutui muihin töihin, eikä hänellä ollut enää välttämättä aikaa johtaa kuoroja.

Rantakylän tapainen juhla antaa musiikinharrastajille mahdollisuuden kokoontua yhteen ja verkostoitua.

– Kuorot voivat tehdä yhdessä asioita unohtamatta omaa identiteettiään, Toivanen huomauttaa.

^{Hannikaisen hengessä} on ajoitettu lähes täydellisesti, sillä tapahtuman aattona, perjantaina 13. syyskuuta tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta säveltäjän kuolemasta. Jo viikkoa aikaisemmin Hannikaisen perustama Ylioppilaskunnan Laulajat aloitteli omaa juhlakiertuettaan ensin perjantaina Joensuusta, mistä se siirtyi seuraavaksi päiväksi Nurmekseen.

Sulasolin tapahtumassa Rantakylässä nostetaan esiin myös kolmen pohjoiskarjalaisen nykysäveltäjän, Liisa Matveisen, Olli Hurskaisen ja Roosa Tarvosen, sävellyksiä.

Toivanen toteaa, että Hannikaisen sävellysperinne haluttiin nivoa Hannikaisen henkeen esittelemällä nykysäveltäjiä, joissa perintö jatkuu.

– Liisa Matveisen kanssa kulutettiin aikoinamme Ilomantsissa samaa kahden istuttavaa pulpettia. Hänhän teki pitkän kierroksen tuolla muualla Suomessa, kunnes palasi toistakymmentä vuotta sitten juurilleen Ilomantsiin, Toivanen muistelee.

– Olli Hurskainen on Joensuun oma kasvatti, joka tekee valtavasti sovituksia mieskuorolle ja sille pienemmälle kuoroporukalleen.

– Roosa Tarvonen taas on junantuoma Joensuuhun – nuori ihminen ja musiikin monitalentti, joka laulaa, soittaa, johtaa kuoroja ja säveltää.

Toivanen pääsee kuorojen moninaisuuteen. Joku on erikostunut klassiseen kirkkomusiikkiin, joku kevyisiin iskelmällisiin lauluihin, joillakin valikoima on hyvinkin laaja kokoelma erilaisia musiikkityylejä.

– Eikös kansalaisopistolla ole niin sanottu laulutaidottomienkin kuoro, mikä on hirmu hieno asia. Muistaakseni sitä pyörittää juuri Roosa Tarvonen, jolla taitaa olla myös Metallikuoro.

On. Kansalaisopiston sivuilta löytyy sekä Laulutaidottomien kuoro että Heavay- ja rock-kuoro Voices of Metal, joita molempia ohjaa Roosa Tarvonen.