Paikallishistoria: Nykyisen toriaukion kohdalla oli Ruotsin vallan aikaan sotaväen harjoituskenttä

Miltä kuulostaisivat lentokapteenin tai matkaoppaan sanat ”tervetuloa matkalle Joensuun keskustaan ja lähialueelle kahdensadan vuoden taakse – jännittävää matkaa”?

Aika erikoiselta, mutta jos hän niin sanoisi, voisiko siihen uskoa.

Ehkä ei.

Mutta jos olisi olemassa aikakone tai jokin sen tapainen, asia voisi olla toisin.

Toimivan aikakoneen keksimistä odotellessa on mahdollista astua korvaavaan ja hieman mielikuvitusta vaativan ”aikakoneen” kyytiin. Pääsylippuna tälle matkalle ovat vanhat Joensuun kartat ja historialliset kirjalliset aineistot.

^{Asiantuntevana} matkaoppaana on puolestaan vanhoihin karttoihin tarkoin harrastuksenaan perehtynyt maanmittauksen ja karttojen laadinnan ammattilainen Jussi Silvennoinen.

– Teen työkseni suunnistuskarttoja, ja se vaatii maastotyötä. Joskus vanhassa maailmassa talojen isännät ja muutkin kyläläiset tunsivat omat maansa ja koko asuinseutunsa yhden puun tarkkuudella. Sain maastotyön kokemusteni kautta ajatuksen muokata suunnistuskarttoja ajassa taakse päin.

– Piirsin ensimmäiset nykymuotoiset kartat entisaikojen maisemista omasta uteliaisuudestani. Sitten ymmärsin, että tällainen paikallishistoria kiinnostaa aika moniakin henkilöitä.

– Tärkeintä vanhan maiseman karttaesityksen laatimisessa ovat maastokäynnit. Lisäksi entisajan maanjakokartat, muut vanhat kartat, ilmakuvat, historiateokset ja kyläkirjat ovat hyviä lähdeaineistoja. Päättelykykyäkin tarvitaan, kun on pitänyt hahmotella talojen sijoittumista maastokohtien perusteella.

Vaikka Silvennoiselle läheisempiä ovat metsät, joissa liikkuessa tulee usein mieleen se, mitä kussakin kohtaa on ennen ollut, hän on osannut tulkita myös vanhan Joensuun keskustan maisemaa.

– Nykyinen Joensuun ruutukaava-alue on ollut ennen kaupungin perustamista tasaista, hyvin niukkapuustoista, osin jopa soistunuttakin maata. Seutu oli avaraa ja niukkapuustoista siksi, että maisemassa oli hiukan peltoja, paljon niittyjä, ja kaikki mahdolliset rehevämmät metsämaat olivat kaskettuja – eli usein pusikoituneita. Metsässä laiduntava karja oli syönyt puuntaimet, ja loputkin isommat puut on hakattu polttopuiksi.

^Maiseman tasaisuutta on pidetty Joensuun kaupungin syntymisen tärkeänä tekijänä.

Silvennoisen mukaan Joensuun perustaminen Pielisjoen länsipuolelle oli otollisempaa myös siksi, että maanomistusolot olivat suotuisemmat joen itäpuoleen verrattuna, jossa useat alueet olivat yksityisten talojen omistuksessa.

Kun aitoa toimivaa aikakonetta korvaava ”aikakone” pysähtyy 1700-luvun lopulle ja 1800-luvun alkuun, Silvennoinen huomioi tulevan Joensuun kaupungin keskustan ja Pielisjoen maisemasta muutaman esimerkin ajalta ennen kaupungin perustamista.

– Nykyisen toriaukion kohdalla oli Ruotsin vallan aikaan sotaväen harjoituskenttä. Toiminta lienee päättynyt viimeistään joskus Suomen sodan aikoihin. Sen jälkeen torin alue on ollut ilmeisesti jonkin aikaa avointa niittyä.

– Taitokorttelin kohdalla oli paikka nimeltä Latsi. Siinä oli markkinakojuja, kun Joensuusta oli tullut markkinapaikka ennen kaupungiksi tuloa. Nykyisen kaupungintalon kohdalla oleva rakennus oli puolestaan ensimmäinen kruununjyvästö, viljavarasto. Läheisillä Pielisjoen saarilla oli myös omanlaistaan ihmistoimintaa. Siellä oli muun muassa puolustukseen tarkoitettuja tykkejä ja myöhemmin kaupankäyntiin liittyviä rakennuksia.

^{Kun aikamatka} päättyy nykyaikaan, Silvennoinen tiivistää tehdyn matkan antia ja tarkoitusta sekä omaa rooliaan matkaoppaan roolissa.

– Joskus minusta tuntuu siltä, onko meikäläisen harrastuksessa tutkia tällaisia vanhoja karttajuttuja mitään järkeä – onko tämä ihan turhaa tietoa. Mutta heti perään oivallan, että oikeastaan nykymaailma on aivan täynnä vielä turhempaa tietoa, jota muun muassa netistä tulee luettua. Ehkä tämä historiatieto on kuitenkin merkityksellisempää kuin se, kumpi kahdesta joukkueesta tänään voitti jossakin urheilukilpailussa.

Lähteet: Kansallisarkisto ja -kirjasto