play

Opiskelu: Ammattiin oppiminen yhä enemmän käytännön kautta

Ammatillisessa koulutuksessa tähdätään siihen, että koulutus tapahtuu koko ajan vähemmän luokkahuoneissa istumalla.

Ammatillisessa koulutuksessa tähdätään siihen, että koulutus tapahtuu koko ajan vähemmän luokkahuoneissa istumalla. Kuva: Santeri Karjalainen

Kari Viljakainen

Vaikka ammatillisen koulutuksen rahoitusta ollaan leikkaamassa, niin työelämässä oppimista pitäisi edistää kaikilla mahdollisilla tavoilla. Se on hitaasti lisääntynyt, mutta tahti voisi olla nopeampikin.

Ammattioppilaitos Riverian pedagoginen johtaja Jatta Herrasella on asiasta vahva näkemys.

– Ammatillinen koulutus ei voi olla oppilaitosmuotoista enää 10 vuoden päästä. Työvaltaisuus on oltava keskiössä. Sitä tulee kehittää, ja miettiä asiaa enemmän yritysten kanssa. Koko ajan pitää olla vähenevä määrä niitä, jotka kouluttautuvat istumalla luokassa.

– Yhteistyö työnantajien ja yritysten kanssa on avainasemassa. Erilaisia malleja pitää innovoida työnantajakohtaisesti, Herranen painottaa tulevaisuutta.

Oleellisinta onnistumiselle on hänen mukaansa opiskelijan tunne ja tieto, että ollessaan työpaikalla oppimassa hän saa ohjausta ja tukea riittävästi opettajalta ja työpaikkaohjaajalta.

Työelämässä oppimiseen on käytännössä kaksi eri mallia.

– Eri mittaisia jaksoja voi opiskelijalla olla joko koulutussopimuksessa tai oppisopimuksessa, jossa opiskelija on samalla työsuhteessa työnantajaan. Ammattiin oppiminen tapahtuu aidoissa työympäristöissä.

– Ne suunnitellaan henkilökohtaisesti ja tutkinnon osittain. Eniten työelämässä oppimista ja oppisopimuksia on Riveriassa sosiaali- ja terveysalalla sekä palvelualoilla.

Koko ajan Riveriasta on työelämässä noin 2800 opiskelijaa, joista yli puolet on oppisopimuksia. Keskimäärin opiskelijoita on tutkintooon johtavassa koulutuksessa lähes 7500.

Työssäoppimisen on huomattu ruokkivan tehokkaasti opiskelijan motivaatiota ja itseluottamusta.

– Toki joillakin opiskelijoille kynnys työpaikalle menemiseen on iso. Työelämässä oppiminen on hoidettava erityisellä huolella. Meidän pitää tehdä paljon yhteistyötä työpaikan kanssa, jotta onnistutaan, Jatta Herranen toteaa.

Oppisopimusopiskelussa yli kymmenen vuotta mukana ollut ravintola- catering-alan lehtori Jari Parkman painottaa nopeata etenemistä oikeaan työhön.

– Aloillani on oppilaitoksessa noin kaksi lähiopiskelupäivää kuukaudessa. Kaikkiaan oppisopimusopiskelijoita perustutkinnossa ravintola-catering-alalla ja elintarvikepuolella on 69 .

Parkmanin alat ovat pitkälti maakunnallisia. Neljä oppisopimusopiskelijaa on nyt Break Hotel Bombassa. Samassa ryhmässä on myös opiskelijoita Nurmeksen toimipisteestä.

– Näin saamme hoidettua syksyn aikana hotellissa muutaman sovitun tilaisuudenkin. Samalla opiskelijat suorittavat tutkintoon liittyviä näyttöjä. Hotelli auttaa opiskeijoiden työssäoppimista tälläkin tavalla esimerkillisesti.

– Oppisopimus sopii sellaisille, jotka tykkäävät päästä heti käsillään kiinni töihin. Toisaalta työnantaja pääsee kouluttamaan ja ohjaamaan itselleen sopivan työntekijän, Parkman painottaa etuja.

Olennaisessa osassa työelämässä oppimisessa ovat tulevaisuudessa entistä enemmän myös digiympäristöt. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus suorittaa ”teoriaopintojaan” helposti ja tarvittaessa tuetusti verkkoympäristössä ajasta ja paikasta riippumatta.

”Samalla voi tienata omaa rahaa”

Leevi Luukkonen, 18, suoritti kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon joulukuussa 2023 Outokummussa. Nyt on menossa armeija Vekarajärvellä.

– Opettaja ehdotti ensin harjoittelua Premetecilllä keväällä 2021. Olin siellä sen jälkeen kesätöissä. Samalla vahvistui se, että loppuopiskelun voisin tehdä oppisopimuksella.

– Se oli loistava homma. Pääsin tekemään oikeilla työelämälaitteilla opiskelun lopun. Näin pääsin paljon nopeammin työelämään kiinni.

Lähipäiviä Luukkosella oli kaksi kertaa kuussa. Oli myös pitkiä aikoja, jolloin ei tarvinnut käydä koululla lainkaan.

– Suosittelen kaikille. Nuoruusiässä kaikenlainen rassaus kiinnostaa. Pääsee samalla tienaamaan omaa rahaa, Luukkonen kannustaa nuoria.

Kaksoistutkintoa suorittava Roope Hirvonen suunnittelee jatkavansa myöhemmin opintoja vielä ammattikorkeakoulussa.

Kaksoistutkintoa suorittava Roope Hirvonen suunnittelee jatkavansa myöhemmin opintoja vielä ammattikorkeakoulussa. Kuva: Kari Viljakainen

Roope Hirvonen suorittaa tällä hetkellä kaksoistutkintoa, jossa aikataulutukset tuovat oman haasteensa. Työssäoppiminen on erittäin tärkeä osa tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoa ja ylioppilastutkintoa suorittavalle nuorelle 18-vuotiaalle joensuulaiselle.

– Työssäoppimassa olen ollut Thermo Fisher Scientificillä. Se on ollut onnistunutta. Kiitos siitä kuuluu hyvälle harjoittelupaikalle ja ohjaukselle.

– Paikan löytyminen oli kuitenkin vähän haastavaa, Hirvonen kertoo.

Hän pääsi työpaikalla kuitenkin heti it-tukihenkilön mukaan.

– Sain kuvan niin toimistopuolen tuesta kuin jopa robottiasioistakin. Ei noita juttuja voisi koulumaailmassa pelkästään oppia.

– Hyvä pohja saadaan koulussa. Esimerkiksi pilvipalveluiden käytännön oppi selvisi oikeasti vasta työharjoittelussa.

Tähän mennessä Hirvonen on ollut harjoittelussa koulutussopimusjaksoilla kolme kuukautta.

– Kun valmistun syksyllä 2025, niin vuorossa on armeija ja työn hakeminen. Sen jälkeen jatkan varmaan ammattikorkeakouluun, Hirvonen pohtii.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta