play

Taitokorttelin tarinoita: Petter Parviaisen talon siirto oli melkoinen operaatio

Vasemmalla Petter Parviaisesta vuosien 1874–1886 välisenä aikana otettu valokuva. Se kuvattiin Pietarissa Wilhelm Heinrich Schönfeld & Co:n valokuvauslaitoksessa. Oikealla Parviaisen Joensuuhun vuonna 1886 rakennuttama kauppakartano Tori- ja Suvantokatujen kulmauksessa ennen talon purkua. Oikeanpuoleinen Torikadun suuntainen siipi puretusta rakennuksesta pystytettiin uudelleen Rantakadun varteen alkuvuonna 1979. Alkuperäiset mustavalkeat kuvat on digitaalisesti väritetty.

Vasemmalla Petter Parviaisesta vuosien 1874–1886 välisenä aikana otettu valokuva. Se kuvattiin Pietarissa Wilhelm Heinrich Schönfeld & Co:n valokuvauslaitoksessa. Oikealla Parviaisen Joensuuhun vuonna 1886 rakennuttama kauppakartano Tori- ja Suvantokatujen kulmauksessa ennen talon purkua. Oikeanpuoleinen Torikadun suuntainen siipi puretusta rakennuksesta pystytettiin uudelleen Rantakadun varteen alkuvuonna 1979. Alkuperäiset mustavalkeat kuvat on digitaalisesti väritetty. Kuva: Alkuperäiset kuvat: Pohjois-Karjalan museo; kuvankäsittely: Petteri Puhakka

Petteri Puhakka

Vuonna 1824 Kiihtelysvaarassa syntynyt Petter Parviainen oli 13-lapsisen talonpoikaisperheen kasvatti. Kaupankäynnistä jo nuorina kiinnostuneille Parviaisen perheen veljeksille lähellä sijainnut Joensuu tarjosi hyviä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Neljä perheen pojista – Simo (Simon), Heikki (Henrik), Petter ja Erik – muuttikin vasta perustettuun kaupunkiin. Veljekset olivat saaneet opin kaupan alalle käytännön työn ja harjoittelun kautta.

Parviaisen vanhemmista veljeksistä Simo ja Heikki hakivat Joensuuhun porvarioikeuksia jo alkuvuodesta 1849. Petter taas eli 1860-luvun puolivälin tienoille saakka enimmäkseen kiertelevää kauppiaselämää. Hän haki porvarioikeuksia Joensuuhun vasta alkuvuodesta 1856.

Simo ja Petter tekivät yhteistyössä kauppaa etenkin Pohjanmaan, Pohjois-Suomen ja Pietarin suunnalla. Simo pysytteli pääasiassa Joensuussa, ja Petter myi ja osti tavaraa kiertelevänä kauppiaana veljesten yhteisen yhtiön nimissä. Hänen voisi sanoa olleen eräänlainen tuotevälittäjä. Vuodesta 1866 eteenpäin veljekset jatkoivat kaupallisia kuvioitaan omilla tahoillaan.

Joensuuhun pysyvämmin asetuttuaan Petter Parviainen oli menestyvä tukku- ja vähittäiskauppias, mutta hänet tunnettiin vuosien kuluessa vähintään yhtä hyvin teollisuusmiehenä, laivanvarustajana sekä oluen ja paloviinan tuottajana.

Vuosien 1877–1879 välisenä aikana Petterin kolme Joensuussa vaikuttanutta veljeä menehtyi vajaan 2,5 vuoden sisällä. Myös veli Mikko (Michel), kauppaneuvoksen arvonimenkin saanut, oli kuollut Jyväskylässä vuonna 1878. Elämä näytti noina vuosina menestyneiden liikemiesten suvulle karun puolensa.

Kun isoveli Heikki oli ollut 1860-luvulla jopa valtiopäivämiehenä, Petteriä hallinnolliset ja kunnalliset tehtävät kiinnostivat hyvin vähän. Hän oli luonteeltaan vaatimaton ja leikkisä kansan mies. Elämänohjeensa mukaan hän osti edullisesti ja myi kalliisti. Kun menestystä tuli, ehkä siihen tarvittiin hieman muitakin kykyjä kuin yksinkertainen kauppahintaa koskeva elämänohje.

Kuva: Petteri Puhakka

Vuonna 1887 senaatti myönsi Petter Parviaiselle kauppaneuvoksen arvon, toisena Joensuussa. Hän oli saavuttanut kaiken ja vetäytyi pian liiketoimistaan. Petterin kuoltua vuonna 1892 perilliset jatkoivat kauppahuoneen toimintaa jo aiemmin perustetun Oy Petter Parviainen & Co -nimisen yhtiön nimissä. Kuollessaan Parviaisella oli suuri omaisuus ja paljon velkasaatavia.

Parviainen oli rakennuttanut perheelleen uuden kartanomaisen asuinrakennuksen Tori- ja Suvantokadun kulmaukseen. Talo valmistui yleisimpien näkemysten mukaan vuonna 1886. Kun talolla ei ollut 1970-luvulla enää tulevaisuutta silloisella paikallaan, Museovirasto suositteli vuonna 1977 talon siirtoa Rantakatu 15:n kohdalle.

Tontilla oli ollut 1800-luvulla rakennettu ja sittemmin lukuisia kertoja korjailtu ja uudistettu puutalo. Kyseinen talo paloi vuonna 1970, jolloin tontti jäi tyhjilleen ja oli sittemmin tullut kaupungin omistukseen.

Kiinnostavana yksityiskohtana mainittakoon, että Joensuun kaupungin alkuvuosikymmeninä Rantakadun tontilla oli ollut kauppaneuvoksena tunnetun Antti Juhana Mustosen ensimmäinen kartanomainen kotitalo lukuisine vuokralaisineen.

Talo oli Mustosen kotina 1850-luvun taitteesta aina siihen saakka, kunnes hänen uusi suuri talonsa nousi Ranta- ja Koskikadun kulmaukseen. Yleisimpien näkemysten mukaan kyseinen uusi kotitalo valmistui vuonna 1870.

Parviaisen kartanomaisen kotitalon siirtoa Rantakadulle puolsivat talon historialliset arvot sekä se, että siirron myötä Rantakadun 1800-luvun rakennusten muodostama katukuva saataisiin eheytettyä. Kaupunki päätti myöntyä talon siirtoon, ja Tori- ja Suvantokatujen kulmauksessa ollut rakennus paloiteltiin kesällä 1977.

Talon Torikadun puoleinen osa siirrettiin kaupungin varastoon odottamaan uudelleen pystytystä. Uuden elämän saanut Parviaisen vanhan talon siipiosa rakennettiin Rantakadun tontille lopulta alkuvuonna 1979.

Talon uudelleen rakentamisen ja entisöimisen jälkeen siinä toimi pitkät ajat kaupungin virastoja.
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Parviaisen entisen talon Torikadun puoleiset ulkoseinät koristeineen käytettiin toteutetussa talon siirto-operaatiossa. Rantakadulle nousseeseen siirtotaloon rakennettiin lisäksi kellari sekä uudet sisäseinät ja kattorakennelmat. Talon uudelleen rakentamisen ja entisöimisen jälkeen siinä toimi pitkät ajat kaupungin virastoja.

Kun Taitokorttelin tarina alkoi vuoden 2006 toukokuussa, Parviaisen talossa tuli olemaan seuraavien vuosien kuluessa lukuisia palvelualojen yrityksiä muun muassa yksilöllisen hyvinvoinnin sekä sisustus- ja tekstiilisuunnittelun aloilta.

Sittemmin vuosina 2013–2023 talossa toimi Pelastakaa Lapset ry:n Perheentalo perheiden arjen tukena, kokoontumispaikkana ja ”olohuoneena”. Talon kivetyllä sisäpihalla järjestettiin noina vuosina muun muassa suosituksi tullutta lasten polkuautoilua.

Lähteet:

Kansallisarkisto ja -kirjasto

Pohjois-Karjalan museo

Sanomalehti Karjalalaisen Kaiku-arkisto

Juttusarjassa käsitellään Taitokorttelin rakennusten historiaa ja nykypäivää. Tämä on sarjan kolmas osa.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta