Marjalan asuntomessuista on liki 30 vuotta – joko olisi seuraavien aika?

Asuntomessut on järjestetty Pohjois-Karjalassa vain kerran, vuonna 1995. Marjalan 24 hehtaarin alueeseen kävi tuolloin tutustumassa 191 000 ihmistä. Loma-asuntomessut maakunnassa on pidetty Kolilla vuonna 2006.

Maakunnan edellisistä ja ainoista varsinaisista asuntomessuista on siis liki 30 vuotta. Kerava vetäytyi ensi vuoden messujärjestelyistä, ja vuonna 2025 tapahtuma järjestetään Oulussa, seuraavina vuosina Lempäälässä ja Riihimäellä. Tänä vuonna asuntomessut pidettiin Loviisassa, ja vierailijoita oli noin 106 000.

Asuntomessuorganisaation hallitus valitsee paikkakunnan yleensä neljä vuotta ennen kyseisiä messuja. Voisiko vuosikymmenen lopulla olla taas Pohjois-Karjalan vuoro?

^{Pohjois-Karjalan} maakuntaliiton yhteyspäällikkö Jarno Turunen näkisi mielellään asuntomessut maakunnassa pitkän tauon jälkeen. Messujen järjestäminen vaatisi isäntäkunnan ja innostuksen.

– Joensuu pärjäisi yksinkin, mutta se voisi myös tehdä yhteistyötä jonkin lähikunnan kanssa. Tai jos jokin toinen olisi isäntäkunta, myös Joensuussa voisi olla messukohteita, hän miettii.

Turunen pitää tärkeänä, että messuilla olisi kiinnostava ja hyvin mietitty teema. Täällä se voisi kytkeytyä luontoon, jonne pääsee kotiovelta. Pohjois-Karjalassa on loistavat olosuhteet esimerkiksi maastohiihtoon ja -pyöräilyyn.

– Asuntomessujen järjestäminen vaatisi vetovoimaisen alueen, joka synnyttäisi vau-efektin.

Turusen mukaan asuntomessualueen olisi hyvä olla veden äärellä. Sopivia paikkoja voisivat olla esimerkiksi Höytiäisen kanavan ympäristö, Lehmon itäpuoleinen alue, Ylämyllyllä lampien alue ja Pyhäselän ja Höytiäisen ranta-alueet.

– Parhaimmillaan tapahtuma voi auttaa uuden alueen lanseerausta niin, että alue jatkaa myöhemmin kasvamista. Asuntomessuista hyötyisivät myös paikalliset yritykset ja koulutusorganisaatiot.

Turunen uskoo, että messut voisivat tuoda maakunnan asukkaiksi uusia avainhenkilöitä ja pienentää näin esimerkiksi lääkäripulaa.

– Messut voisivat olla vetovoimatekijä. Yksi pieni kohderyhmä voisivat olla myös ne, joiden lapset ovat jo lähteneet kotoa. He eivät tarvitse kovin paljon tilaa ja voisivat arvostaa luonnon läheisyyttä.

Kunnilla on nyt tiukat ajat ja rakentaminen vähäistä. Turunen muistuttaa, että siitä huolimatta tulevaisuutta ja uskoa siihen on luotava.

– Koko ajan ei voida vain säästää ja kurjistaa, vaan on katsottava rohkeasti eteenpäin. Iso hankehan tällainen toki on, ja se vaatisi, että joku alkaisi viedä asiaa eteenpäin, hän sanoo.

– Rakentamisen ahdinko voi aiheuttaa sen, että tarvetta kasautuu. Kun se joskus ryöpsähtää, siihen on oltava valmiina.

^{Joensuun kaupunki} ei ole miettinyt asuntomessujen hakemista. Kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen ei innostu messujen nykyisestä konseptista.

– Asuntomessuille rakennetaan nykyisin kalliita taloja, joihin läheskään kaikille ei ole varaa. Myös ympäristön infran rakentaminen on 3–5 kertaa kalliimpaa kuin normaalisti. Muualta muuttavia uusia asukkaita tuskin pystyttäisiin houkuttelemaan kaupunkiin vain sillä, että he saisivat rakentaa asuntomessualueelle, hän sanoo.

Varonen arvelee, että monet pienet kaupungit houkuttelevat asuntomessujen avulla asukkaita läheisistä isommista kaupungeista etenkin pääkaupunkiseudulla. Jos messut olisivat Joensuussa, tällaista mahdollisuutta ei olisi.

Messualueen pitäisi Varosen mukaan olla lähellä keskustaa ja tarjota mahdollisuuksia muuhunkin kuin omakotitalorakentamiseen. Yhteisöllinen asuminen voisi olla yksi mahdollisten asuntomessujen teemoista, ja esimerkiksi Penttilästä voisi vielä löytyä maata messurakentamiselle.

Varosen mukaan messut sitoisivat merkittävän määrän kaupungin rahaa ja resursseja, jotka olisivat sitten jostain muualta pois.

– Minun ymmärtääkseni asuntomessuilla on paikkakunnan kannalta melko pieni pysyvää elinvoimaa lisäävä vaikutus. Ne tuskin toisivat juurikaan työpaikkoja, hän sanoo.

– Messuista olisi meille hyötyä, jos ne ruokkisivat yritystoimintaa ja saisimme niiden avulla keskustan läheisyyteen lisää lapsiperheitä.

Marjalan asuntomessuilla näytillä oli 47 kohdetta, ja tapahtuman teemana oli esteettömyys. Messut toivat kaupungille paljon näkyvyyttä.

Messujen jälkeen pulmana on se, että messualue on muita kalliimpi ylläpitää. Esimerkiksi Marjalassa valaisinpylväät on suunniteltu juuri tätä aluetta ajatellen, ja siellä on käytetty paljon luonnonkiveä.

^{Liperin kunnan} tekninen johtaja Jouni Pekonen on viime vuosina miettinyt, voisiko seudulla olla potentiaalia asuntomessualueeksi. Kyllä voisi, hän uskoo. Yhteistyöhenki on vahva ja vesistöjä ja muita potentiaalisia alueita riittää.

– Messuille pitäisi saada jotain uutta ja poikkeavaa, ja pitkä prosessi se olisi, että saataisiin hyvä alue. Mutta kyllä se olisi mahdollista. Malli voisi olla esimerkiksi sellainen, että päävastuu olisi Joensuussa ja yksi tai kaksi sivukohdetta olisi muualla, hän miettii.

Liperistä esimerkiksi Nuottilammen ympäristö voisi sopia asuntomessurakentamiseen. Myös Pekosen mukaan messujen teema olisi mietittävä tarkkaan.

– Rakentamisen ja asuminen murros on ollut niin raju, että jokin siihen liittyvä teema voisi olla vetovoimainen.

Pekonen uskoo, että messut olisivat signaali siitä, että maakunta on elävä ja kehittyvä.

– Asuntomessut eivät yksin riitä parantamaan vetovoimaa, mutta joku voi kauempaakin kiinnostua, jos miettii työpaikan vaihtoa, hän sanoo.

^{Kontiolahdellakin} asuntomessuja pidetään kiinnostavina. Resurssien ja sopivan alueen järjestäminen on kuitenkin iso kysymys.

– En tiedä, pystyisimmekö yksin järjestämään asuntomessuja, emme ainakaan nykyisillä resursseilla. Yhteistyössä Joensuun kanssa se voisi olla mahdollista, sellaiselle olemme aina avoimia. Hyviä paikkoja varmasti löytyisi, maankäyttöpäällikkö Marja-Liisa Sykkö toteaa.

– Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa tällaiseen liittyy myös riskejä. Messujen pitäisi sopia sille paikkakunnalle, jossa ne pidetään. Miljoonataloja ei kannata tehdä, jos niille ei ole ostajia, tekninen johtaja Tommi Hirvonen lisää.

Jos Joensuu ja Kontiolahti järjestäisivät messut yhdessä, Kontiolahden alue voisi olla esimerkiksi Onttolassa. Jos taas Kontiolahti järjestäisikin messut yksin, alue voisi olla muualla – mieluiten veden äärellä.

– Messut toisivat kunnalle näkyvyyttä, ja se olisi iso asia. Se voisi lisätä vetovoimaa, Sykkö sanoo.