Terveys: Työikäisten Alzheimerin kasvu yllätti tutkijatkin
Alzheimerin tauti näyttää yleistyvän työikäisten suomalaisten keskuudessa. Löydös käy ilmi Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopiston yhteistutkimuksesta, joka julkaistiin äskettäin Neurology-tiedelehdessä.
Syytä siihen, miksi Alzheimerin tautitapaukset ovat lisääntyneet työikäisillä, ei tiedetä. Tulos yllätti varhaisia muistisairauksia selvittäneet tutkijatkin.
– Maailmalla kollegat ovat sanoneet, että on heikkoja signaaleja näkyvissä Alzheimerin taudin noususta työikäisessä väestössä, mutta ajattelimme sen johtuvan vain diagnostiikan kehittymisestä ja hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltumisesta, sanoo tutkimushanketta johtava apulaisprofessori Eino Solje Itä-Suomen yliopistosta.
– Tässä tutkimushankkeessa kaikille diagnooseille määriteltiin samat kriteerit, ja tulos oli yllätys: työikäisten Alzheimerin tauti -tapaukset ovat lisääntyneet 12 vuoden seurantajaksolla tasaisesti. Kasvua on jopa 80 prosenttia. Muiden muistisairauksien ilmaantuvuuksissa ei seurantavälillä havaittu merkittävää muutosta.
Tutkimukset aineiston parissa jatkuvat taustasyiden perkaamisella; tutkijatkaan eivät vielä tiedä, mistä kasvu johtuu.
– Työskentelemme näiden kysymysten äärellä parhaillaan. Tällä hetkellä kampaamme aineistosta erilaisia muuttujia: lääkkeiden käyttöä, tapaturmahistoriaa, koulutusta, ammattia ja niin edelleen. Toivottavasti saamme vastauksia tähän kysymykseen.
Vaikka työikäisten Alzheimer-diagnooseissa kasvuluvut kuulostavat hurjalta, muistuttaa Eino Solje, että tutkimuksessa löytyi myös valoisaa tietoa: työikäisten muistisairauksien määrä oli vähäisempi kuin on luultu.
Jopa joka 3. suomalainen työikäinen kokee kärsivänsä muistioireista, mutta tämä ei vielä tarkoita muistisairautta.
– Aiemmin rekisteritutkimusten perustella on arvioitu, että 7000–10 000 suomalaisella työikäisellä olisi etenevä muistisairaus. Tämän aineiston perusteella tiedetään nyt, että noin 2700 työikäisellä suomalaisella on muistisairaus.
– Muistisairauksien ilmaantuvuus oli 20,5 tapausta 100 000 henkilövuotta kohden 30–64-vuotiaiden joukossa, eli se on edelleen verrattain harvinaista.
Yleisin muistisairaus oli Alzheimerin tauti, jota sairasti 48 prosenttia muistisairausdiagnoosin saaneista.
– Toki siitä huolimatta on Suomessa muistisairauksia esiintyy Suomessa enemmän kuin monissa muissa maissa. Tämän tutkimuksen löydökset Alzheimerin taudin ilmaantuvuuden kasvun suhteen olivat täysin odottamattomat; niitä ei edes aineistosta etsitty.
Kuinka työikäisen muistisairaan elämä sitten sujuu? Voiko esimerkiksi Alzheimerin taudin diagnoosin saatuaan jatkaa työssä?
– Tämä on hiukan kinkkinen kysymys. On hyvin tapauskohtaista, milloin ihmisellä voidaan diagnosoida muistisairaus, määrätä siihen lääkitystä ja niin edelleen. Monesti esimerkiksi tiedonkäsittelyn vaikeudet ovat diagnosointivaiheessa jo niin pitkällä, ettei ihminen enää selviä työtehtävistään, mutta ei toki aina.
Alzheimerin tauti on etenevä, vaikea sairaus, johon ei vielä ole parantavaa lääkitystä.
Alaa tarkasti seuraava apulaisprofessori Eino Solje on kuitenkin varsin toiveikas sen suhteen, että taudinkulkuun vaikuttavia lääkkeitä saattaa olla markkinoilla jo lähivuosina.
Heinäkuun lopussa Euroopan lääkevirasto EMA teki kielteisen päätöksen uuden Alzheimer-lääkkeen myynnistä Euroopassa. Monet suomalaiset muistisairaustutkijat odottivat uutta lääkettä kiinnostuneena.
– Uusia taudinkulkua hidastavia lääkkeitä tulee markkinoille todennäköisesti jo lähivuosina.
Näin vaalit aivojasi:
- Korkea verenpaine on syytä hoitaa kuntoon sekä syödä monipuolisesti. Alkoholia kannattaa käyttää enintään kohtuudella ja välttää tupakointia.
- Aivoja kannattaa käyttää riittävästi. Sopiva määrä stressiä tekee aivoille hyvää. Passiivisuus ja liian monotoninen elämä ei auta aivoja.
- Pyöräillessä ja lajeissa, joissa päähän osuvat iskut ovat mahdollisia, kannattaa käyttää kypärää.
- Tanssiminen, uuden kielen opiskelu, suunnistaminen, sanaristikot, taiteesta nauttiminen ja kirjojen lukeminen hellivät aivoja.
- Muistioireet ovat yleisiä mutta muistisairaudet harvinaisia työikäisillä. Kannattaa keskittyä nauttimaan elämästä.
Lähde: Neurologian erikoislääkäri Eino Solje