Taitokorttelin tarinoita: Mustosen talo on täynnä yrittäjiä, jotka odottavat jo kovasti kesän turisteja
Maiju ja Silja Hyrkkänen ovat viettämässä aamupäivää Taitokorttelissa. Maijun mielestä miljöö on ihana. Kuva: Veera Vuori
Keltaista puuseinää vasten nojaa suuri, metallinen polkupyörä. Teksti “Arts & crafts”, taidetta ja käsitöitä, lukee valtavilla kirjaimilla seinällä. Mukulakivien peittämällä sisäpihalla kiertelee ihmisiä. Joku istuu puisella terassilla ja juo kahvia.
Sisälle taloon pääsee sekä Koskikadulta julkisivun puolelta että sisäpihalta. Lämpimän, kotoisan tunnelman tuntee jo ovella. Lattiaa pitkin kulkee kirjava räsymattokuvioinen tarramatto, joka jatkuu huoneesta toiseen. Seiniä koristavat kuviolliset tapetit ja puuterisen väriset maalipinnat.
Kahvin ja tuoreiden leivonnaisten tuoksu leijailee Kauppaneuvoksen kahvilasta rakennuksen käytäville sekoittuen vanhan puutalon pehmeään tuoksuun.
Historiallinen keltainen puutalo on Joensuun Taitokorttelin päärakennus, Mustosen talo. Taitokorttelista vastaa Taito Pohjois-Karjala, ja siellä toimii useita erilaisia pienyrityksiä. Tarjolla on kädentaitoja käsityötarvikkeista ja kodintuotteista perinneleivonnaisiin ja tatuointeihin. Tyhjiä yritystiloja ei ole, vaan jokainen kolo on täytetty.
Mustosen talo sijaitsee Joensuun torin kupeessa Koskikadun ja Rantakadun risteyksessä. Kuva: Veera Vuori
– Taitokorttelille kuuluu hyvää! Taitokorttelin toiminnanjohtaja Tuija Tekin hymyilee.
– On kaunis kesäinen päivä, ja me olemme valmiita kesään.
Mustosen talo on rakennettu vuonna 1870, ja sitä on korjattu useaan otteeseen. Taito Pohjois-Karjala vuokraa rakennusta Joensuun kaupungilta. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin, minkä vuoksi yritysten tilavuokriin tehdään korotuksia tarvittaessa syksyisin. Rakennuksen ylläpidosta vastaavat Joensuun kaupunki ja Taito Pohjois-Karjala yhdessä.
– Joensuun kaupunki tekee ylläpitokorjauksia sisätiloihin. Viimeisimpänä yleisö-wc:t ovat olleet korjauksessa. Vanhaa, kaunista rakennusta huolletaan säännöllisesti, Tekin kertoo.
Talon pitkä historia näkyy sen pinnoissa ja rakenteissa. Sisäpintojen tämänhetkiset perinnetapetit ovat kaupungin arkkitehdin määrittelemät. Talon seinissä on kolme lasisen ikkunan peittämää kurkistusaukkoa, joista näkee niin alkuperäisiä hirsiä, erilaisia talossa olleita tapetteja kuin rakennuksen rakentamisen aikaisia asiakirjoja.
Aukot ovat peräisin ajalta, jolloin Joensuun kaupunginvirasto toimi talossa. Tällöin talon historiaa sekä rakenteiden alkuperää tutkittiin ja pilkahdus vanhoja pintoja haluttiin säilyttää kävijöiden nähtäväksi.
Taitokortteli on Tekinin mukaan Pohjois-Karjalan suosituin matkailukäyntikohde. Mustosen talossa vierailee vuodessa yli 250 000 kävijää. Kävijämäärät ovat runsaimmat kesäkuukausina ja joulun aikaan. Paikallisten lisäksi turisteja käy Taitokorttelissa niin kotimaasta kuin ulkomailta.
Mia Huhtinen myy Mokomia-puodissa muun muassa itse maalaamaansa taidetta. Kuva: Veera Vuori
Erityisesti kesäkaudella turisteja vierailee paljon. Mustosen talossa toimivan Mokomia-yrityksen Mia Huhtinen odottaa kesän turistikautta.
– Alkuvuosi on monelle kivijalkaliikkeelle hiljainen, mutta kesäsesonki on nyt käynnistymässä. Kesäaikaan täällä on mukavasti liikennettä ja erityisen paljon turisteja, Huhtinen kertoo.
Monelle kaupungissa vierailevalle Mustosen talo on mieluisa käyntikohde. Lappeenrantalaiset sisarukset Silja ja Maiju Hyrkkänen ovat viettämässä päivää Taitokorttelissa. Silja opiskelee Joensuussa, ja Maiju on tullut käymään siskonsa luona kaupungissa. Heille Taitokortteli on tuttu paikka.
– Siskoni halusi tulla tutkiskelemaan tänne, joten lähdin hänen mukaansa. Täällä on paljon kaikkea pientä ja söpöä, Silja Hyrkkänen kertoo.
Taloa kierrellessä kohtaa mitä ihmeellisimpiä, kauniimpia ja herttaisimpia asioita. Käytävät ovat täynnä tauluja, himmeleitä ja koriste-esineitä. Taitokeskuksen ja Kuitukeijun lankapuodin hyllyt pursuavat toinen toistaan värikkäämpiä lankakeriä. Aiku Ihanan katosta riippuu keinuvia käsin tehtyjä eläinhahmoja. Yrityksistä moni myy käsitöitä tai käsityötarvikkeita. Talo onkin erityisesti käsityöyrittäjälle loistava ympäristö, mainitsee talossa kymmenen vuotta Aiku Ihana -yritystään pitänyt Mervi Patronen.
– Tämä on käsityöyrittäjälle aivan ainutlaatuinen paikka. Meitä on täällä monta, joten ei tarvitse olla yksin. Yhdessä luomme monipuolisen kokonaisuuden, ja se houkuttaa myös asiakkaita, Patronen kertoo.
Kati Korhosen mukaan käsityöharrastajat tykkäävät kesäisin tehdä pieniä, nopeasti valmistuvia käsitöitä. Kuva: Veera Vuori
Myös Taitokeskuksen Kati Korhonen viihtyy Mustosen talossa.
– Taitokortteli on työympäristönä ihana. Ilmapiiri on hyvä, ja muiden yrittäjien kanssa on mukava työskennellä. Nautin suunnattomasti upeasta vanhasta talosta ja sen tunnelmasta.
Korhosen mukaan juuri Taitokeskuksen asiakaskuntaan kuuluu monenlaisten käsitöiden harrastajia. Kesällä käsitöiden tekeminen hiipuu, mutta kävijöitä riittää siitä huolimatta.
– Odotan kesältä lämpimiä, aurinkoisia päiviä ja paljon turisteja, Korhonen toivoo.
Ympäristö on myös asiakkaiden mieleen. Viinijärveläiset Anne Korhonen ja Soile Rummukainen ovat pullakahveilla Kauppaneuvoksen kahvilassa.
– Tämä on meille tärkeä paikka. Käymme täällä aina, kun tulemme Joensuun keskustaan käymään, Korhonen ja Rummukainen kertovat.
– Ja tämä miljöö on ihana.
Mustosen talo ei pidä kesälomaa, vaan kesäkaudella tapahtumia on runsain mitoin. Kesällä Taitokortteli yhteistyökumppaneineen järjestää erilaisia tapahtumia. Tarjolla on muun muassa musiikkiesityksiä, näytelmiä ja opastettuja kierroksia.
Taitokorttelin sisäpihalla järjestetään monenlaisia tapahtumia kesän aikana. Kuva: Veera Vuori
Myös yrittäjät järjestävät itse tapahtumia ja tilaisuuksia: esimerkiksi Sarustiikka pitää sisustustuotteiden Hygge-kirpputoria Taitokorttelin pihalla ja Matelin lahja-aitta esittelee Mustosen talon Käytävä-galleriassa toimintaansa kesän aikana.
– Haluamme tarjota kävijöille paljon. Ei ole hetkeä, kun täällä Taitokorttelissa ei olisi jotain mielenkiintoista meneillään. Jotain on aina tulossa, ja jotain uutta löytyy aina, Tekin tiivistää.
Juttusarjassa käsitellään Taitokorttelin rakennusten historiaa ja nykypäivää. Tämä on sarjan toinen osa.