Julkaistu    |  Päivitetty 
Virpi Eronen

Mielenterveys ja hyvinvointi

Me kaikki tiedämme, että ihminen on kokonaisuus, joka koostuu kehosta, mielestä sekä sosiaalisista suhteista.

Miksi ihmistä ei kuitenkaan huomioida sosiaali- ja terveyspuolella yhdenvertaisesti koko hyvinvoinnin näkökulmasta? Kun jalka katkeaa, saa hoitoa välittömästi. Kun mieli murtuu, hoitoa saa odottaa joskus niin kauan, että perhe ja ystävät ympärillä väsyvät. Joskus niin kauan, ettei ulospääsyä enää ole. Jalka on kipsattu ja parantunut parissa kuukaudessa. Mielenterveyden kanssa painiva odottaa hoitoa, apua ja tukea, ja niitä ehkä joskus saatuaan on terapiaan vielä edessä pitkä jono.

Kun ihminen päättää hakea tukea alkoholinkäytön lopettamiseen, on apua saatava samana päivänä. Kun mielenterveys pettää, on apua oltava heti saatavilla. Yksi puhelinnumero, josta avunsaanti alkaa.

Matala kynnys tarkoittaa, että on helppo löytää numero ja soittaessaan saa asiantuntevan ja kokonaisvaltaisen vastaanoton ja eteenpäin ohjauksen. Nopeasti.

Kouluissa lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen tukea enemmän kuin koskaan aiemmin. Etäopetus, korona-ahdistus ja sosiaalisen maailman julmistuminen aiheuttavat pahaa oloa. Opettaja huomaa pahoinvoinnin, ohjaa lapsen kuraattorilla, terveydenhoitajalle, psykologille tai tsempparille. Mutta entäs jos näitä ei ole? Jos koulun ainoat aikuiset ovat opettajat ja koulunkäynninohjaajat, joiden tulisi huolehtia opetuksesta?

Jokin on mennyt pieleen, kun huutoihin ei ole vastattu! Nyt on se hetki, jolloin luodaan tulevan hyvinvointialueen strategiaa: ketä äänestät, sen mukaista palvelua saat jatkossa itsellesi ja läheisillesi.

Hyvinvoinnissa tulee arvostaa nopeaa hoitoonpääsyä, ihmisen kohtaamista kokonaisuutena sekä matalan kynnyksen ammattipalveluja.

Ilman mieltä ei missään ole mieltä.

Kommentoi

Hae Heilistä