Elon vieterissä

Me ihmisseukat ollaan kuin lujapaikat patongissa

tai palataan kuin reikä rengin perperistä

Lirauksen elon kuormaan tuotti lyhyt onnen tovi

pian piileskelee seurassamme harmin pitkä sovi

ahnaan suu on avoinna kuin kita petosaaliin

Eikö viimein totuus voi katua ihmiskaaliin

vain osana me ollaan elon suurta elon siirtoo

vailla siipien en voi ma tehdä eka piirtoo

Toivon mukaan lentävänä

saan malliakin näyttää

maan levossa on Luoja

viimein

Luojan väsynyt lintu arka

ihmiskunta on täynnä turhaa lupausta

mut´ maassa täyttyy lintuselle maan kotisoma

Lintu kokea sai hurman lennon

Ihmisellä nyt vain salaisuus hento

toivon mukaan lintu lentää ilon terveisinä

kun Luoja korkein säätää viime lennon

lennon tavoitteena on kaunis kukkahaasi