Julkaistu    |  Päivitetty 
Harri Välimäki

Hirvikannasta huoli

MTK teetti vastikään jäsenistölleen suuren hirvieläinkyselyn. Pohjois-Karjalan osalta vastauksia tuli 1132, eli varsin runsaasti.

Keskimäärin vastaajat olivat maakunnassamme sitä mieltä, että hirvikantaa tulisi leikata nykyisestä ja lähes 16 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kantaa tulisi leikata reilusti.

Lähes puolet vastaajista vastasi ”kyllä” kysymykseen ”Ovatko hirvet aiheuttaneet sinulle taloudellisesti merkittäviä maa/metsätalouden vahinkoja viimeisen viiden vuoden aikana?”.

Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että hirvieläinkannat ovat vaikuttaneet metsänuudistamisen puulajiin tai maataloudessa viljelykasvin valintaan.

Kuusta istutetaan siis männyn tai koivun sijaan hirvituhojen pelossa. Ja tällä on jo nyt ja etenkin tulevaisuudessa hyvin suuret vaikutukset metsätalou-den kannattavuuteen, monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien hallintaan.

Maaliskuun alkupuolen suurriistaneuvottelussa sidosryhmät esittivät pidättäytymistä vanhoissa hirvikantatavoitteissa (2,5-3,0 hirveä / 1000 ha). Ainoastaan yksi taho esitti suurempaa kantatavoitetta ja varsin erikoisin perustein. Sidosryhmien lähes yksimielisestä näkemyksestä huolimatta riistapäällikkö kuitenkin esitti Riistaneuvostossa selkeästi aiempaa suurempaa kantatavoitetta! Asiaan saatiin kompromissiratkaisu (2,5–3,1 hirveä/1000 ha), joka yksimielisesti hyväksyttiin, mutta tavoitehirvikannan kehityksen suunta ei todellakaan ole toivottava. Koko toimintamalli osoittaa, että sidosryhmien kuuleminen on vain teatteria ja tehdään siksi, kun niin määrätään.

Metsästys tapahtuu lähes aina jonkun toisen omistamalla maalla ja metsästysoikeus on sidottu maanomistukseen.

Toistaiseksi lähes kaikki yksityiset metsänomistajat kuitenkin luovuttavat metsästysoikeuden vastikkeetta metsästäjien käyttöön. Maanomistajat kuitenkin odottavat, että vastikkeena etenkin hirvikanta pidetään tasolla, joka minimoi metsille aiheutuvat tuhot.

Jotta hirvikannassa päästäisiin maanomistajia tyydyttävälle tasolle sekä mahdollistettaisiin kannattava ja järkevä metsätalous koko maakunnassa vaadimme, että verotusteholohkot otetaan käyttöön.

Hallinnollisesti näiden käyttöönotto on hyvin helppoa, mutta riistanhoitoyhdistykset ovat kykenemättömiä tekemään kyseisiä päätöksiä. Riistapäällikkö voi halutessaan tehdä tämän omalla päätöksellään. Jaettavat alueet ovat kyllä tiedossa.

Kommentoi

Hae Heilistä