Julkaistu    |  Päivitetty 
Timo Vornanen (ps.)

Poliisiresurssien riittävyydestä

Oikeustieteiden tohtorin Henri Rikanderin julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen vaarallisimmat maakunnat poliiseille ovat Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Pohjanmaa. Kolmesta maakunnasta kaksi sijaitsee Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella. Rikanderin tutkimus selvittää poliisihenkilöstöön kohdistunutta väkivaltaa viiden vuoden tilastointiajalla. Tutkimus on Pohjois-Karjalan osalta karua luettavaa.

Mistä tämä suuntaus voi johtua? Kokemukseni mukaan yksi vaikuttava tekijä on Pohjois-Karjalan poliisiresurssin vähentäminen minimitasolle. Vuonna 2009 alkaneissa poliisin hallintorakenneuudistuksissa (PORA1–3) poliisiasemien määrää ja poliisin tavoitettavuutta on aivan olennaisesti vähennetty. Tästä alemmaksi emme voi enää mennä. On aivan olennaista, että poliisin alueellinen kattavuus säilytetään ja muun muassa Nurmeksen, Lieksan ja Kiteen poliisiasemat säilyvät nykyisessä poliisin operatiivisessa käytössä. Poliisitoiminta perustuu luottamukseen ja ihmisten kanssa kanssakäymiseen, joten poliisin täytyy olla näkyvillä ja ihmisten saatavilla. Tästä periaatteesta on nyt poliisihallinnon PORA-uudistuksien aikana pahasti lipsuttu ja menty resursseja vähentäen ”Euro edellä”. Näin ei voi jatkua.

Toinen poliisin työturvallisuuteen vaikuttava seikka on vaativien poliisitehtävien suorittaminen minimiresurssilla. Pohjois-Karjalan hälytyspartioresurssista johtuen poliisi joutuu usein hoitamaan yhdellä partiolla kohonneen riskitason tehtäviä, joihin esimerkiksi Helsingissä ohjattaisiin useita poliisipartioita. Kohonneen riskitason tehtävän hoitaminen yhdellä partiolla on aina työturvallisuusriski, ja sen tulokset myös näkyvät tässä Rikanderin tutkimuksessa.

Asiassa on nyt vakavan yhteiskunnallisen arvokeskustelun paikka. Mitä arvoja me yhteiskunnassamme arvostamme? Poliisitoiminnassa täytyy olla riittävä alueellinen kattavuus, sekä ihmisten ja poliisihenkilöstön turvallisuuden kannalta riittävä resurssi. Nyt puhutan kansalaisten sekä poliisihenkilöstön turvallisuudesta, ja siinä Euro ei voi olla määräävä tekijä. Vuoden 2015 jälkeen Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut aivan olennaisesti. Tämä muuttunut tekijä täytyy huomioida yhteiskunnan turvallisuusresursseissa, sekä etenkin eri turvallisuusorganisaatioiden vuosittaisessa budjetoinnissa.

Kommentoi

Hae Heilistä