Julkaistu    |  Päivitetty 
Mauno Tuomisto

Isoja asioita ei kannata ratkoa kiireellä

Konserttitalon paikan ratkaiseminen Carelicumin korttelin ja Ystävyydenpuiston välillä, kaupungin hallintojohdon siirtäminen kaupungintalolta ja virastotoimintojen keskittäminen Carelikumin kortteliin on kaupungin tulevaisuuden kannalta katsottuna iso vyyhti.

Sen selvittäminen esitetyssä aikataulussa sisältää huomattavia heikkouksia ja riskejä. Luottamushenkilöt ovat nyt virkamiesesityksiin nähden asiallisilla linjoilla. Tämä tuli hyvin esille Karjalan Heilin kirjoituksessa 27.5.

On mielestäni ihme, että kukaan tätä vyyhteä selvitellessään ei ole ottanut mietintöön, mitä hallinnon muutto pois kaupungintalolta ja näiden tilojen muuttaminen museokäyttöön käytännössä merkitsee. Todellisuudessa kaupunki aiheuttaa itselleen suuren imago-tappion ja ottaa huomiota herättävän taka-askeleen kulttuuritoimintojen saralla.

Joensuun kaupungintalo on yksi suomalaisen arkkitehtuurin merkkirakennuksista ja kaupungille ylpeyden aihe. Se on yli sata vuotta palvellut monella tavalla kaupunkia käytännön ja ulkomaailmaan suunnatun Joensuun imagorakentamisen, kaupungin omaleimaisuuden säilymisen ja kehittämisen tasolla ja toimii näin edelleenkin. Kaupungintalo on valtakunnallisestikin arvioiden rakennus, jonka suojelu merkitsee myös vakavasti otettavaa sisätilojen suojelua. Ei riitä, että joku aulatiloista säilytetään sellaisenaan. Talon muuttaminen toimivasti pysyvään ja kehittyvään museotoimintaan on lähes mahdotonta. Muutoksesta aiheutuu huomattavia kustannuksia. Museoasiantuntijat eivät luonnollisesti pidä muutosta mahdottomana, mutta eivät sitä kannatakaan.

Muodostaako hallinnollisen johdon ja virastokeskittymän välinen fyysinen välimatka hallinnolle ja asiakaspalvelulle ongelman? Kaupungintalon ja Carelicumin välimatka on kolmen suojatien ja noin sadan metrin puistokaytävän pituinen. Digitaalitekniikan kehitys puolestaan antaa jo nyt ja tulevaisuudessa monia mahdollisuuksia hallinnon ja virastotoiminnan yhteistyön tehostamiselle.

Vyyhti selkenisi, jos kaupungintalon nykyinen osuus hallintotiloista jää Carelicumin korttelista pois. Jos senkin jälkeen museo on vielä konserttitalon ja virastojen tiellä, on huomattava, että suojeltavan keskustan lukiorakennuksen käyttämättöminä olevien tilojen osittainen remontointi museokäyttöön on kaupungintaloon verrattuna helppoa. Lukiorakennuksen vanhentunut ilmastointitekniikka ei ole oleellinen este suojeltavan rakennuksen remontoinnille.

Konserttitalon sijoittaminen Carelicumin kortteliin on vaativa suunnittelutehtävä ja sisältää paljon enemmän rajoitteita ja riskejä kuin Ystävyydenpuiston vaihtoehto. Muun muassa, 800 hengen paikkaluku edellyttää 300–400 autopaikan varaamista.

Torinaluspysäköinti ei houkuta poistuvan liikenteen samanaikaisuuden aiheuttaman liikenneruuhkan takia.

Ystävyydenpuiston vaihtoehto sen sijaan on monella tavoin vapauttavampi vaihtoehto. Molemmat vaihtoehdot kannattaa tutkia perusteelisesti jo luonnosasteella .

Julkisen rakentamisen tarpeita on ajateltava kymmenien vuosien päähän.

Museotoiminnan osuus kaupungin ja maakunnan kulttuurikentällä on jo nyt merkittävä.

Taidemuseokin tulee ansaitsemaan lisärakennuksen tontilleen Koulukadun varteen. Samaan rakennukseen otettaisiin mukaan Koulukadun vastakkaiselta puolelta keskustan lukion suojelurakennuksesta monia vuosia (tilapäisesti) hyvin toiminut maakuntamuseo. Näin syntyisi kulttuuriakselille todella toimiva, arvokas museokortteli. Kulttuuriakselilla olisi edelleen myös arvokas kaupungin hallinnon käytössä oleva kaupungintalo. Ja jos tällä akselilla olisi vielä Ystävyydenpuistossa arvokas konsertti- ja kulttuuritalo, syntyisi todella valtakunnallisestikin ajatellen mainio asetelma.

Kommentoi

Hae Heilistä