Julkaistu    |  Päivitetty 
Kaarina Karhapää

Korona-ajan ajatuksia

Tammikuussa turisti Kiinan Wuhanista vietti lomaa Saariselällä. Hän tunsi kuumetta. 32-vuotias nainen ei voinut aavistaa, mitä hänen kuumeilunsa tarkoitti ja hakeutui hoitoon.

THL ilmoittikin heti, että COVID-19 liittyi turistiin. Asiasta tiedotettiin laajasti Suomen rajojen ulkopuolellakin, varsinkin Ruotsissa se pääsi lehtien pääuutiseksi.

Yle alkoi heti tiedottamaan koronasta lähetyksissään. 18.3. ensimmäisen info-ohjelman juonsi toimittaja Markus Liimatainen. Hänen rohkaisunsa tarttui katselijoiden korviin: ”Kyllä me tästä selviämme.” Inhimillisyys lämmitti. Aluksi saatiin kirjoittaa chatteja. Kun Liimatainen poistui ruudusta, monessa chatissa oli kysymys, missä on Liimatainen.

Suomi on sotien lisäksi kokenut kriisejä. 90-luvun lama ja vuonna 2008 alkanut talouslama ovat koetelleet. Poliitikot ovat saaneet eteensä ennen kokemattomia talousahdinkoja. Se, miten kriisit ratkaistaan, kertoo toimijoiden elämänarvoista. 90-luvun ratkaisu syntyi eläkkeiden pienentämisestä. Eläkkeitä kohdeltiin eläkeindeksillä.

Se toi kukkaroon vähennetyn tulon. Uskottiin, että indeksi kohtelee taloutta oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Näin varmaan kävikin sillä huomiolla, että ikäihmisten tulot ja kulutus laskivat. Moni vanhus elää kauan paljon yli senkin ajan, johon saakka eläkkeitä korotetaan indeksien mukaan. Eläkeindeksi viestii päättäjien elämänarvoja. Monen ikäihmisen taival eläkkeelle ei 1900-luvulla ollut helppo. Taloudellisten päätösten taustalle on otettava mukaan kansalaisen inhimillinen elämä.

Tammikuun alussa eläkeläiset saivat korotuksen laskeneisiin tuloihinsa. Onko se riittävä, siitä ollaan montaa mieltä! On hyvä, että vanhukset ovat saaneet aseman talouden nostajana.

Ikäihmiset ovat valmiita maksamaan palveluista. Ne tulevat korottamaan taloutta. On palveluja, joita on tullut vasta koronan aikana. Vanhukset haluavat koronakauden jälkeenkin saada mm. kaupassa- ja apteekkikäyntejä maksua vastaan.

Koronan ratkaisuissa on ollut loistavaa nähdä viisikkohallituksemme johdonmukainen toiminta.

Varsinkin yli 70-vuotiaat on esitetty ratkaisijoina. Pysykää kotona -huudot ovat yksiselitteisiä. Vaikka moni ikäihminen saattaa olla terveempi kuin nuorempi johtuen terveydenhuollon asiakkuudesta, niin käskyä on noudatettu. Pirteät 70-vuotiaat ulkoilevat, hoitavat yhteyksiään eri tavalla, siistivät kotiaan ja seuraavat koronauutisia.

Korona ei ole tuonut vain hämmennystä, vaan myös yhteyttä. Hienoa on ollut nähdä yhteisesiintymisiä ilman yhdessä oloa. Laulukuorot ovat raikuneet. Myös taputukset parvekkeilta ovat kantautuneet poliisien korviin. Heitä kiitetään antamastaan panoksesta ainakin Espanjassa. Pienikin teko, ajatus tai myönteinen ele on tuntemattomuuden edessä voimaannuttava. Äti Teresan ajatus tuo koronaolosuhteisiimme toivoa:

”Meistä itsestämme tuntuu, että tekomme ovat vain pisara meressä. Mutta ilman tuota pisaraa meri olisi pienempi.”

Kommentoi

Hae Heilistä