Julkaistu    |  Päivitetty 
Kari Karjalainen, Sari Lempiäinen ja Riitta Huurinainen

Joensuun kaupungin vastaus kirjastojen työntekijöiden mielipidekirjoitukseen

Joukko Joensuun kirjastojen työntekijöitä tuo esille pettymyksensä Joensuun kaupungin päätökseen keskeyttää työssäolovelvoite koronakriisin aikana. Mielipidekirjoituksessaan (Karjalan Heili 25.3.2020) työntekijät tuovat esille, kuinka kirjaston henkilökunta oli ennakolta miettinyt erilaisia uusia tapoja palvella asiakkaita.

Koronakriisi tuli varmasti meille kaikille yllättäen. Viruksen etenemisvauhti on ennenkuulumaton, vaikka varsinainen pandemia ei vielä ole Pohjois-Karjalassa. Suomen hallitus linjasi 16. maaliskuuta 2020 lisätoimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa. Linjattujen toimenpiteiden tarkoituksena on suojata väestöä sekä turvata yhteiskunnan ja talouselämän toiminta.

Valtioneuvosto linjasi, että valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset suljetaan.

Valtioneuvosto rajoitti julkiset kokoontumiset kymmeneen henkilöön ja suositteli välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla. Hallitus suositti, että tartuntojen vähentämiseksi myös ei-välttämätöntä toimintaa, kuten lähikontakteja harrastetoiminnassa ja muulla vapaa-ajalla vältetään.

Joensuun kaupungilla on poikkeustilanteita varten nimetty valmiusjohtoryhmä. Valmiusjohtoryhmä valmistelee yhteistyössä eri viranomaisten ja viranhaltijoiden kanssa valmiussuunnitelmia, joiden avulla kaupunki tuottaa erilaisia lakisääteisiä palveluita poikkeuksellisissa oloissa. Valmiusjohtoryhmän velvoite on toimia nopeasti tilannearvion pohjautuen ja valtioneuvoston antama linja oli yksiselitteinen: kirjastot suljetaan. Joensuun kaupungilla työnantajana on vastuu työntekijöistään. Meidän on tarpeen myös tilannekuvaan pohjautuen suojella omia työntekijöitä tartunnalta, jotta toimintakykymme pysyy kunnossa.

Kirjastojen henkilökunta oli yksi henkilöstöryhmä, joita palveluiden sulkeminen koskettaa. Esimerkiksi kaupungin varhaiskasvatuksessa lapsien määrä on tippunut 80 prosenttia, joka suoraan vaikuttaa tarvittavaan henkilöstön ja palveluiden määrään. Kaupungissa on tällä hetkellä yli tuhat työntekijää, joiden työ on toistaiseksi koronakriisistä johtuen tilapäisesti loppunut tai aivan olennaisesti vähentynyt. Jokaisen viikon palkkakustannus suljetuista palveluista ja palveluista, joiden käyttö on romahtanut maksaa veronmaksajille noin 725 000 euroa ja jokainen kuukausi 2,7 miljoonaa euroa. Kirjastoissa työskentelee edelleen sulkuaikanakin noin 20 henkilöä, joiden on mahdollista kehittää toimintaa ja laatia suunnitelmia koronan jälkeiseen aikaan.

Me emme voi tietää, miten kauan tämä kriisi kestää ja uusia linjauksia saadaan päivittäin. Ykkösasia on kaupunkilaisten ja työntekijöiden terveys sekä toimintakyvyn varmistaminen. Kaikkien kaupungin työntekijöiden tekemä työ on arvokasta, mutta tämän poikkeustilan vuoksi kaikilla työntekijöillä ei ole työtä tai työnteko on estynyt. On kunnioitettavaa, että kirjastoissa on mietitty uusia toimintatapoja. Uutta innovoivia ja ennakkoluulottomasti ajattelevia kirjastolaisia sekä kaikkia muita kaupungin työntekijöitä tarvitaan, ja palaamme kriisin jälkeen mahdollisimman pian normaaliin arkeen.

Joensuun kaupungin valmiusjohtoryhmän puolesta,

Kari Karjalainen, 
kaupunginjohtaja

Sari Lempiäinen, 
henkilöstöjohtaja

Riitta Huurinainen, 
hyvinvointijohtaja

Kommentoi

Hae Heilistä