Julkaistu    |  Päivitetty 
Mauri Väisänen

Utopia toimivista kuljetuspalveluista

Kuljetuspalveluasiakkaat saavat erittäin laadukasta palvelua ja saavat matkansa oikea-aikaisesti ja laadukkaasti niin, ettei se rajoita vammaisen yksilöllistä oikeutta käyttää palvelua. Palveluprosessin keskiössä ovat asiakkaan kohtaaminen, osallisuuden vahvistaminen ja hänen tilanteensa kokonaisarviointi. Asiakas vaikuttaa aina omaan asiakaskuvaukseensa ja palveluarvioonsa.

Tässä siis teoria.

Se ei kuitenkaan kohtaa käytännön kanssa, josta muutamia esimerkkejä:

Asiakas myöhästyy äitinsä hautajaisista, asiakas on myöhästyä isänsä hautajaisista, odottaa 40 minuuttia räntäsateessa edellisenä päivänä tilaamaansa kyytiä, vuodesta toiseen myöhästymisiä maksetuista harrastuksista, joista on nyttemmin alettu periä korvauksia MYK-keskukselta, myöhästymisiä työ- ja harjoittelupaikoilta.

Edellisenä päivänä tilattu kyyti kirkkoon, kyyti vie oikeaan kirkkoon mutta paluukyyti on ohjattu toiseen kirkkoon. Myöhästyy 1,5 tuntia.

Sähköpyörätuoliasiakasta haetaan henkilöautolla, tilattuja kyytejä jää jatkuvasti välittämättä taksikeskukseen, asiakkaat ja autoilijat eivät saa tuntikausiin yhteyttä MYK-keskukseen siellä suoritettavan järjestelmäpäivityksen vuoksi, jne.

Kuluvan lokakuun alussa, jolloin Siun soten valtuuston enemmistö hylkäsi kansalaisaloitteen suorasoiton puolesta ylläkuvatun teorian pohjalta, tapahtui käytännössä useille asiakkaille viikonloppuina tunnista puoleentoista myöhästymisiä, koska autoja ei ollut saatavilla ja he joutuivat hankkimaan apua muualta.

Eräs asiakas avustajineen oli menossa kalamarkkinoille, puolentoista tunnin odotuksen jälkeen soitto taksikeskukseen, josta ilmoitus ettei autoja ole.

Asiakas peruu koko tilauksen aikoen reklamoida asiasta. Koska tilaus oli peruttu, oli se pois järjestelmästä, joten mitään virhettäkään ei enää ollut olemassa. Siinä ehkä eräs selitys itse itsensä tutkineen ja hyväksi havainneen MYK-keskuksen loistavaan virhetilastomenestykseen.

Kansalaisadressille erittäin myönteisesti suhtautuneista puolueista ja heidän kansanedustajiensa tuesta huolimatta sote-valtuuston kristilliset, vihreät ja demarit hylkäsivät aloitteen melkein yksimielisesti.

Suuri ei ollut tuki keskustalta eikä perussuomalaisiltakaan, joista yksi äänesti omaa allekirjoitustaan vastaan kuten ainakin yksi kokoomuslainenkin. Tämän puolueen ainoa ääni vammaisille tuli Nurmeksesta.

Suuri kiitos kuitenkin kaikille 16 valtuutetulle, joukossa koko Vasemmistoliiton ryhmä, jotka tuitte Martti Juntusen ja Jari Turpeisen esitystä asian palauttamiseksi uudelleen valmistelua varten.

Aihetta siihen olisi ollut.

Miksi esimerkiksi Joensuussa vammaisten määrä kaksinkertaistui muutama vuosi sitten? Mitkä ovat MYK-keskuksen henkilöstö- ja tilakulut? Kuinka on mahdollista, että Kela pystyy palvelemaan asiakkaansa nopeammin ja paremmin ilman tuon kaltaista keskusta?

Vammaisen käyttämät apuvälineet määrittävät sen, millaisella kalustolla kuljetus on mahdollista. Tästä johtuu se, ettei matkojen yhdistely juurikaan onnistu. Säästöjä ei synny mutta ongelmia kylläkin.

Uskon ja toivon, että vammaisten ja heidän läheistensä poliittinen muisti riittää kunnallisvaaleihin saakka.

Kommentoi

Hae Heilistä